Tunnustus, tunnustuksia ja Kaarakan talossa

 Sain Intsulta tämän tunnustuksen varmaan siksi, kun...jaa, enpä kerrokaan... Kiitos <3

Tähän kuuluu seitsemän omaa tunnustusta ja tämä on jaettava seitsemälle bloggaajalle.

1. Olen virallisesti vanhus! Tosin työeläkkeelle täysin palvelleena    pääsin viisi vuotta sitten! Henkiseltä iältäni testien mukaan olen 36-42v!
2. Olen Mumma, Äiti ja Vaimo!
3. Minulla on viisi veljeä ja kolme sisarta!
4. Minulla on/oli myös 40 serkkua, joita tosin en kaikkia edes tunne!
5. Harrastan erilaisia käsitöitä ja askarteluja! Jos vielä saisi kaiken valmiiksi!
6. Matkustelen mielelläni!
7. Liian paljon liian hyvää!

Mm näistä blogeista pidän ja annankin tämän vaikean haasteen heille:
Kerällä
Hitaus
Kirlah
Vilukissi
Mamman maailma
Näkemättömin silmin
Hetkiä Heimolasta
Äipän touhut

Viimeiset viisi vuotta olen joka tiistai (syys- ja kevätkausina) viettänyt iltapäivän Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen Seinäjoen toimipisteessä Kaarakan talossa. Eikä tämäkään vuosi tee poikkeusta. (Jokohan Mies muistaa, mihin olen menossa? Tosin käyn ahkerasti myös Opistolla, mutta...) Siellä on paljon hauskaa tekemistä, ystäviä ja mahdollisuus oppia uutta:

                                               
                                    väännämme rautalankaa,

                                      virkkaamme paperilankaa,

                                                        
                                    väsäämme patalappuja,
                                                                                       

askartelemme koruja,

                                                  
                                            väkerrämme tuollaiset ruusulautaset,
                                 ompelemme ja kirjovirkkaamme.

         Keväällä sytomyssymme kuvattiin ja Elise teki jutun uuteen Kerinlehteen

Tänään Kaarakassa oli avoimet ovet, olin siellä Intsun kanssa, joka toivottavasti tulee sennariryhmäämme! Kävimme syömässä ja parantamassa maailmaa! Kiitos, Intsu!

Kansalasiopistoon ja muu tiedonanto

Seinäjoen Kansalaisopistossa on toista kertaa netti-ilmoittautuminen. Toki voi soittaa ja köydä paikanpäälläkin. Ilmoittautua voi edelleen..

Tämähän oli jännittävää kuin vaaleissa: olet saamassa paikan... Sainkin paikan kaikkiin, joihin ilmoittauduin, tosin johonkin oli 3. vara ja toiseen 2. vara. ( Yllänäkyviin sain paikan heti) Tänäaamuna sain ennen kahdeksaa tekstiviestejä Opistolta, että pääsin kaikkiin haluamiini; ja ehtimiini.

Pari viikkoa sitten, kun ajelin meidän maalle päin, yhtäkkiä havahduin salaman välähdykseen! Ei pitäisi antaa kenenkään niin paljon häiritä mieltään, ettei huomaa 60:n rajoitusta ajallaan.

En ole ennen tällaista paperia nähnyt ja ajattelin täällä käyvän muitakin kilttejä tyttöjä, niin laitoin näkyville!

Kaisan aamunutusta ja Otson piposta

                         
 Kaisa kuvasi Kerällä-blogiinsa kaikki Kaisa-fanien ja -ystävien  neulomat tiskiliinat eli -rätit, joista kokosin hänelle tämän aamunutun: 
 jos nyt joku ei vielä ole omaa rättiään nähnyt!

   Aamunutun luovutuksesta täälläkin, kuten myös Kerällä

Mieheni väittää, että aikani menee Facebookissa, mutta samalla kun hoidan farmejani ja Adoptio-lasta myös kudon ja virkkaan. Lisäksi katson televisiota hänen seurakseen; kaikkea siis samalla. Tv on tietokoneen takana muutaman metrin päässä.

Adoptio-lapsi Otso Topias ja Kultis

Yksi farmini: FarmVille; se on kasvanut kuudesta peltotilkusta hoidossani vuoden kuluessa tällaiseksi. Kovalla työllä ja Naapureitten lahjoilla se alkaisi olla valmis, mutta FV tuo koko ajan uutta koukuttavaa farmeille!

Otso Kaarlo Taavetille neulomani pipo, sopinee myös pyöräilykypärän alle; lapsethan kuljetetaan pääsääntöisesti pyöräkärryissä Päiväkotiin, jonne on matkaa n 10 km kotoa.

Tässä kauluri

Tässä kauluri lähinnä oikean värisenä, harmaa, ruskea ja musta piristeenä. Kaarakka-ystävä Leena sanoi johonkin laittavansa iloisen mustaa! Ihan totta se piristää!  Lankana Viking Baby ull, pyöröpuikko puikko 3, 40 cm , malli kokemuksen tuomaa...

Isonkyrön vanha kirkko ja museotavaroita

Isonkyrön vanha kirkko

Isonkyrön vanha kirkko on rakennettu 1500-luvulla; tosin kyröläiset uskovat sen olevan 1300-luvulta

Saarnastuoli 1770-luvulta ja on rokokoo-tyyliä

Etuseinällä on kaksi Pyhimyskaappia: Neitsyt Maria-kaapin kuva onnistui paremmin

Seinämaalaukset on1560-luvulta. Sata vuotta myöhemmin ne peitettiin ja ne olivat piilossa yli 200v. Ne on entisöity 1970- ja 1980-luvuilla.

Sitten läheiselle museoalueelle:

Näitä kauniita vauvanvaunuja oli käytössä vielä 1950-luvullakin.

Nämä rottinkivaunut ovat paljon vanhempaa tuotantoa.

Ihanat lapsen pikkukiesit
Nämä kuten myös vaunut olivat todella huonokuntoisia, säilytetään ilmeisesti edelleen kylmässä ja kosteassa; niin olivat likaisia ja homeisia!

 Pihapiirissä oli talo ja aittoja: Nämä olivat jossain aitassa.

Tuvassa oli meille ennennäkemätön sänky, todella hieno ratkaisu monitoimitupaan!

 Vanhoja, hienoja työkaluja ja säilytyspaikkoja

Komeat kangaspuut odottamassa matonkutojaa

Tuvassa oli myös "koneellinen" sorvi ja muita puusepän työkaluja

Kauniita pajukoppia, joilla voitiin kuljettaa vaikka sianporsasta

Kamarin nurkassa oli piippuhylly sanan varsinaisessa merkityksessä.

Täällä kävimme siis samalla kuin 1700-luvun markkinoilla, kun ovat samalla alueellakin.

Pitsiaitasta myöhemmin...

Sukkasatoon ilmoittautuminen menossa...

Sukkasato 2010

 Jokainen neuloo itsekseen, mutta kuitenkin kimpassa muutaman muun sadan sukankutojan tai -virkkaajan kanssa sukkia itselleen, perheelleen, lahjaksi, hyväntekeväisyyteen, kuka minnekin! Kampanja-aikaa on syys-lokakuu.
Linkin takana on paljon ohjeita ja hyväntekeväisyyskohteita!

En saanut tätä nappia linkitettyä!?

1700-luvun markkinat Isossakyrössä

1700-luvun markkinat Kyröös on ollut käyntihaaveena jo kauan, mutta nyt vasta aikatauluun sopi sinne meno. Matkalla taivas tummeni ja pian alkoi satamaan, mutta onneksi sade loppui pian markkinapaikalle päästyämme. Ensimmäiseksi tutustuimme Sodan ja rauhan tien-näyttelyyn, josta vähän tulevassa museopostauksessani.

 Väkeä oli vielä vähän, mutta koko ajan saapui lisää.

Mulla oli tarkoituskin tavata Vilukissi, johon puhelimitse ja blogien välityksellä tutustuin Sytomyssykampanjan puitteissa. Hänellä oli myynnissä monenlaisia kauniita käsitöitä. Vilukissiä näkyy kuvassa, mutta keitä on varjokuvassa?

Tutunnäköisiä käsitöitä! Tässä on Kauhavan Kangas-Aitan Käsityöklubissa käyvän Leenan sisar myymässä omia, 90-v äitinsä, ja sisarensa taidokkaita käsitöitä.

Tässä nuoren tytön, Maijun, juttuja, kuten hänen kylttinsä kertoi.

Määkylän puodin tuotantoa,

 ihanan värisiä lankoja.

Ilmajokelaisen Lasijoutsenen kauniita lasipalloja.

Tällaisen kukankastelupallon ostin ja sain hyvät ohjeet, miten se toimii.

Nämäkin monipuolisia käsitöitään myyvät sisarukset löysin Blogistaniasta.

Kirlah myy värjäämiään lankoja, koska hän ei ehdi itse kaikkia neulomaan!

Pitsiaittamuseon aarteita saa edustaa nämä kauniit kaulukset.

Laitan ne Isokyrö-museo-juttuuni

                              Joku osaa/saa ottaa näin rennosti

Tutustuimme vanhaan kirkkoon, Sodan ja rauhan tiehen ja museoon. Kotimatkalla kävimme Napuen muistomerkillä, Komias kirkos ja Kriikun myllyssä Ylistarossa. Valitettavasti kameran akku käytti viimeisen virtansa noihin varpaisiin.

Kaikkiin ottamiini kuviin on asianomistajan lupa. Varpaitten kuvaamisoikeuden hankin hänen isältään. Ainoastaan yhden kojun myyjä ei antanut lupaa laitta kuvaa käsityöblogiin, vaikka hänen töitänsä ei monikaan pystyisi matkimaan...

Muok: otsikkoon-ssa- ja tekstiin yksi -ä

Jaakon päivillä Pietarsaaressa 2010

Pietarsaaressa vietetään vuosittain Jaakon päiviä heinäkuun loppupuolella. Jaakon päivät sai alkunsa matkailun edistämiseksi Pietarsaaren ja Skellefteån välillä. Ruotsista ja Norjasta kutsuttiin esiintyjiä. (Opin jo lapsena tietäämään Skellefteån, koska isäni Isku-Pojat-orkestereineen oli usein soittamassa laivalla. Muistan ne kahvit ja kahvikupit, joita miehet =isä ja kolme veljeä matkoiltaan toivat).
Pietarsaaren on perustanut Ebba Brahe, joka saattoi loppuun miehensä Jacob de la Gardien työt. Hän oli saanut sotilailtaan nimen Laiska-Jaakko, koska hän miehitti Novgorodia kuusi vuotta 1610-luvulla.

Kangaspuiden uusiokäyttöä: aurinkotuoli!

työpöytä!

myyntipöytä!

Yleiskuva torilta aamusta, iltapäivällä oli väkeä paljon enemmmän.

Monenlaisia käsitöitä, mm farkkutilkkulaukkuja...

Pläkkyrin tuotteita

(kiertävältä pläkkyriltä 50-luvulla aina ostettiin fyrryt, jota äiti sitten katui, kun astui niiden päälle paljain jaloin!)

Erilaisia vanhoja puusta tehtyjä kotitaloustavaroita

Päivillä on aina myös vanhoja autoja, tässä Wartburg vuodelta 1965.

Mitkä linjat!

Laiska-Jaakko nro 25 vuonna 2010

Hän on taiteiden maisteri, vaatesuunnittelija Marja Rak, joka miehineen perusti Pietarsaareen Noolan OY:n, joka tekee laadukkaita pellavavaatteita.

Noolan OY:n tuotantoa

auringon ja ihmisten takia oli vaikea kuvata

Monet "vanhat" Laiska- Jaakot olivat tulleet mukaan juhlimaan

Monet myyjät olivat pukeutuneet vanhoihin asuihin, huomaa saumasukat!

Hän on tässä ostoksilla.

Kaunis kolmiohuivi koristeltu neulotuilla kukkasilla

Kauniita Pikku-Anna-tuotteita oli myös myynnissä: tässä kassi.

Luin lapsilleni 70-luvulla Pikku-Annasta ja setä Koipeliinista. Luulin, että on tehty Pikku-Anna kangasta, mutta se onkin piirretty kankaalle tussilla

tai siltä se näytti. Mieleni teki kovasti ostaa, mutta kun mulla oli se nuuka seuralainen mukana!

Uusvanhoja puuleluja

 Lankakaupan ikkunalla virkattuja Barbababoja, Maailman vahvin Nalle ja muita hahmoja

Rannekkeita näytillä

Kirkon pihalla oli musiikkiesitys. Varsinkin hanuristi oli myös hyvä laulaja.

Valitettavan vähän oli istumapaikkoja; siellä oli myös kahvila

J.L Runeberg syntyi Pietarsaaressa 1804. Isän sairastuttua perhe kuului Pietarsaaren köyhiin, kertoo netti. Patsas on Walter-pojan veistämä vuodelta 1904.