Tuftattu kirahvi-ryijytaulu kahteen kertaan

Meillä oli tänäkin syksynä Kaarakassa Sennareissa tuftausta. Siinähän tuftausvälineellä "ommellaan" lankaa silmuille kankaalle. Valmis työ on seinävaate tai matto. Silmut kiinnitetään maitoliimalla.


Olin pyytänyt Tytärtä piirrättämään Viljalla jonkun kuvan, jonka sitten tuftaisin. Kuva saapui sähköpostiini, josta Kopio-firma sen tulosti hiukan suurennettuna. Ensin Mumma piirsi kuvan tuftauskankaalle, sitten ääriviivat. Tuftaus tehdään nurjalle, silmukat muodostuvat oikealle puolelle.
Tästä välistä katosi ääriviivakuva bittiavaruuteen!!!

Onko kaikki paikallaan? Nurja puoli on se selvempi!

Tämän jälkeen liimaus.

Silmujen avaaminen, nukkien leikkaus samanpituisiksi...siihen kului kokonainen työpäivä!

Vilja-nimeä pitää vielä vähän trimmata. Kehystetty itse Anttilan 30X40cm kehyksiin. On näitä ammattilaisetkin kehystäneet, mutta sillä hinnalla saa muutaman tuftauksen. Lankoina on ryijylankaa ja kirahvin ylävartalossa Nallea. Vilja saa tämän Mummalta lahjaksi; olen tehnyt kakkoskappaleen itselleni, mutta se on vielä viimeistelemättä, kuten muutkin tuftaukseni. Ketut pääsevät aikanaan esillekin.

Arkihuolesi kaikki heitä....nauti Juhlasta!

To do-listalle kirjaston kirjasta otuksia ja nukkeja - sitten joskus... tämä to do-lista ei ole arkiasioita! Päiväkodin mumma kutsuttiin jouluaterialle, kiitos! Ruoka oli hyvää; Riitta keittäjä yrittää tavallista, mutta primaa pakkaa tulemahan. Entisen työhuoneeni (pienten lasten olohuone) toinen ikkuna on saanut pipariset koristeet.

Pihanpuolen ikkunaa koristivat linnut ja metsän tontut. Kas metsämökin ikkuna....onkin yksi lempilauluistani, jota olemme kymmenet kerrat laulaneet ruokaa odotellessa.

Oma keittiön ikkuna: onnenbambuja, yrttiteeaineksia, virolainen lasienkeli, Kaarakassa tehdyt kello ja rautalankasydän. Pihan takana paritalonaapurit ja sen takana oikealla häämöttää Villenraitin kerrostalo ja vasemmalla yllättäen noussut korkeampi kerrostalo, jossa postiautonkeltaiset parvekkeenseinät! Ihan silimä pökkää!

Tässä tarkempi kuva sydämestäni. Näitä teimme Sennarinäpissä Sipin ja Heleenan kanssa marraskuussa. Kahdenpaksuista rautalankaa ja taottuja pellinpaloja ja niistä sydän syntyy.

Huomenna aamulla vielä kaupasta Veljelle maitoa ja piimää, muut ruuat hänelle kotiin, osa piiloon, etteivät tule kerralla syödyiksi, jouluvalot ja tarvittavat pikasiivoukset, linnunruokatilanteen tarkistus ja täyttö, pyykit mukaan, roskat ulos ja postin haku.

Nuorempi Poika junalle klo 10.38, tai Mies on jo voinut viedä. Tavarat ja Koira ja Kissa autoon ja lähtö kohti Lappajärveä joulun viettoon. Pikasiivoukset siellä, kuusi kylmään suihkuun sulamaan, mahdollinen kakunteko ja uuniriisiohrapuuro muhimaan, sekametelisoppa kiehumaan ja jäähtymään hankeen?

Muutama päivä rauhaisassa, siistissä joulukodissa hyvää Atrian ruokaa nauttien. Vanhempi Poika on luvannut Pauloineen käydä ja muita sukulaisia naapurista varmaan myös.

Joulurauhaa kaikille!

Turhaa huolta

Näitä rappusia mumma pelkäsi, kun minä rupesin kävelemään. Koska enhän minä sitten enää viitsinyt kontata portaitakaan. Näin se käy!Eikä haittaa, vaikka olisi tavaroita käsissä, kunhan saan vähän tukea!

Täällä olkkarissa taas!

Kaikkea se mumma turhaan pelkää... kertoi Otso 1v3kk

Ps. Vilja ei halua kuviin, taaskaan...

Sisu-liivi Otsolle

Malli jostain "Virkkaa kaunista lapselle"-kirjaston kirjasta, joka jo palautettu. Pitää laittaakin kirjastoon vinkkiä, että antavat kaikkien lainojen näkyä.
Lanka siis Sisua, koukku 3 ja koko 86. Nappeina Sinellin pienemmät puunapit. Taskukoristeina Heleena-ystäväni Tampereen kässämessuilta Otsolle ostamat keramiikka-napit. Otsoa kuvassa vähän harmittaa, kun pitäisi päästä päiväunille ja mumma vaan haluaa kuvia ottaa....

Kuva taas sivussa, mutta kuitenkin paras otokseni. Kuva roikkuu Otson huoneen sen ikkunan, jonka takana kivenheiton päässä on valaistu Hattulan vanha kivikirkko, suljettujen sälekaihtiminen edessä.

Jouluvalot ripustettu

Kuvat hyvin taiteellisia ja taidokkaita kuten taiteelliset huomaavat. Toinen Madeiran Funchalissa marraskuussa 2004 ja toinen Helsingin rautatieasemalla marraskuussa 2008.

Joulukuu on tullut, naapurissakin on ripustettu jouluvaloja; Ilkassa kerrottiin. Meillä ei voi laittaa valoja, ikkunat on pakko pestä ensin.