Viimeinen matkapäivä Osa 8

Herkullisen aamiaisen: jugurttia, hedelmäsalaattia, kasvismunakas, tuoremehua ja teetä jälkeen vielä rannalle kävelemään.

Rannalla turistit virittelivät aurinkovuoteitaan

Hiekkarantoja ja lomakyliä Haniasta länteen katsottuna Kato Daratsosta.

Ikuistin erään lähellä hotelliamme sijainneen tavernan "houkutuslinnut"

Tässä hotelliamme Zeus Village kadulta katsottuna

                               Sisäpihalta

Kreetalainen kissa oli melkein kuin meidän Leenu, joka kotiintulopäivänämme täytti 17v!

Olin jo edellispäivänä pakannut kiinalaisesta kaupasta ostamani urheilukassin ja matkalaukkumme. Vielä tipit siivoojille. Koska ostin toisen laukun, en pannutkaan vanhaa neuletakkiani (teollista) enkä pyyheliina roskiin!
Bussi tuli ajallaan ja hyvissä ajoin saavuimme Hanian lentokentälle. Kävimme ihan pikkuisen ostoksilla ja odottelimme koneeseen pääsyä. Minä tietenkin koukkusin rasaa!
Lento sujui hyvin, ruoka-annokseni oli normaalin kokoinen, ostokseni tax freestä maltilliset: dödöt pojille, tytöille hajuvedet, kissanhoitajille suklaata ja itselleni kynsilakkaa, jota tosin en onnistunut kauniisti saamaan kynsiini.

Tiedättehän, että pojilla saa lisää tyttöjä ja tytöilllä poikia!

Keskiviikkona Haniaan ja kylille Osa 7

Koska kiersimme Hanian vanhaa kaupunkia jo perjantaina Venetsialaisesta satamasta länteen, suunnistimme suoraan vanhan kaupungin toiselle puolelle.

Täällä oli näkyvillä vanhoja muureja ja hylättyjä rakennuksia ja talojen yläkertoja..

   Mutta kukat kukki, tuoksui niin!

Vanhassa kaupungissa maa on käytetty tarkasti!

Katedraalia vastapäätä oli vanha talo, jonka seinässä luki: Kreetan Kansanmuseo. Sinne johti näin soma sisäänkäynti. Pihan toisella laidalla oli Katolinen kirkko ja pihalla Arvoisa Isä hoiti kukkia ehkäpä Kansanmuseon hoitajamummon kanssa.

 Talo oli hyvin vanha ja matala ja huoneet pieniä. Vanha mummo ihailee hartiahuivia.

Perheen (tuleva?) nuoriemäntä laittaa kaunista vuodetta kuntoon.

Tämä pussukka on kuin meidän vanhaa koltti- eli patjapussikangasta. Täällä oli paljon erileista tavaraa. Myytäväksi tehtiin ompelukonekirjontatöitä. Erivärisiä lankarullia oli varmaan satoja. Ketään emme kuitenkaan siellä tavanneet.

Välillä oli mukava pistäytyä Frezzo Cappucinolla ja virkata pientä nuken nuttua.

Lähellä Kauppahallia on käsityötarvikekauppa, jonka lankavalikoima oli kadulla kahdessa lokerikossa. Ostin 28 vyyhtiä, joissa oli 200 m ohutta puuvillalankaa; kaikkia värejä vyyhdin, paitsi mustaa kaksi. Näin toisenkin kaupan, jossa myytiin lankoja, mutten viitsinyt edes mennä sisälle, kun mulla oli mukana mun langanostojani vastustava ja tarkkaileva henkilö!

Näitä patsaita taitaa olla kaikkialla, ulkomailla ainakin. Tämä ei ollut ihan liikkumaton, kun nuoria naisia meni ohi, niin hänen silmänsä juoksivat perässä. Hän kumartui hymyillen tosi syvään, kun vein euroseni ja sanoin, että tämä patsas ymmärtää naiskauneuden päälle!

Kiipesimme vielä Bastionin katolle maisemia katsomaan. Sinne kannattaisi jonkun perustaa kahvila!
Paluumatkalla pysähdyimme uudestaan Jumboon. Olin miettinyt Barbia ja tullut siihen tulokseen, ettei Vilja siitä pitäisi, mutta mumma pitäisi! Ostin toisen Barbien Viljalle: tähän tulee kuva siitä!

Illalla lähdimme kävelemään lähimpänä hotelliamme olevaa tietä. Kävelimme mäkiä ylös. Kuului kova määintä ja tien toisella puolella olevassa pihassa oli vuohia aitauksessa ja tämä narun päässä.

Seuraava kohtaaminen olikin tosi surullinen! Ihan pikkuinen (silmätkin vielä kiinni) kissanpentu makasi kadun reunassa. Oliko emo jossain muiden pentujen kanssa ja tulisi kohta tätä hakemaan. Muttei ollut ainakaan parinn tuntiin tullut. Joku oli kuitenkin nostanut sen nurmikolle. Se kääntyi heti, kun sille juttelin.

Mitä sille olisi voinut tehdä???

Kylä, johon saavuimme oli Galatas, aika korkealla meren pinnasta. Tässä tämän kylän kirkko.

Postinjakajan työtä on helpotettu!

Vanhassa kylässä vanha suuri puu ja kokovanha turisti!

Tie oli mutkainen ja risteileviä teitä tulevia oli helpotettu peileillä!

 

Etelän maissa pimeä tulee äkkiä. Seurasimme rannassa auringonlaskua.

Aurinko laski parissa minuutissa.

Huomenissa kotiinlähtö!

Tiistaina Iraklioniin ja Knossokseen Osa 6

Katsoin kotona parhaaksi varata retket. Retkibussi jo odotti pysäkillä, kun viisi minuuttia etuajassa juoksimme siihen. Ensin ajoimme Kansallistietä (EU-rahoittanut) Rèthimnoniin hakemaan sieltä osaa lomaseurueestamme.

Matkalla näimme tämän kirkon, joka poikkesi yleensä sinisävyisistä kirkoista.

Tietä otettiin auki ja korjattiin heti.

Taas näimme Valkeat vuoret

Knossoksessa meillä oli mukana kreetalainen opas

 Kreeta on ollut muinoin sypressien peitossa, mutta melkein kaikki on aikojen saatossa hakattu palatseihin ja varmaan myös laivoihin. Tässä saattaa olla Minotauruksen labyrintti. Englantilainen Sir Arthur Evans löysi Knossoksesta todisteet siitä, että tarunomainen muinaiskreetalainen kulttuuri on ollut olemassa. Siellä aloitettiin kaivaukset Evansin ostamalla tontilla vuonna 1900. Tätä olemme katsomassa.

  Knossoksen ensimmäinen palatsi lienee rakennettu vuoden 2000 eKr paikkeilla.
Palatsi on tuhoutunut maanjäristyksessä ja tulipalossa, mutta siellä on asuttu vielä 400-luvulla jKr.

Nämä freskot on kopioita. Alkuperäiset ovat Iraklionin Arkeologisessa museossa.

 Lasikattojen alla varastoja

Tämä lienee Kuninkaan huone

 Tässä näkymä Kuningattaren huoneeseen. Siellä on ollut myös vesivessa 4000 v sitten. Keramiikka-vesijohtoja oli näkyvissä lattialla kulkevissa kanavissa.

 En ole varma onko tämä se valtaistuin, jonka kopio on Brysselin oikeustalossa. Toinen valtaistuin oli hyvin vaatimaton.

Palatsi on ollut nelikerroksinen; väkeä ja varastoja on ollut paljon.

 

Pätkä 4000 v vanhaa tietä jäljellä

Kierroksen päätyttyä oli aikaa tutustua Knossksen kylän matkamuistomyymälöihin, mutta ruokailemaan ei ehtinyt, vaikka olisi ollut näin komea sisäänheittäjä.

Iraklionissa kuljimme pikku matkan oppaan johdolla keskustassa. Kävely päättyi Tituksen temppeliin. Paavali oli jättänyt Tituksen Kreetalle järjestämään seurakuntaa.

 Tässä lasikuvussa oli nähtävänä Tituksen pääkallo. Tituksen vaiheista en tiedä enempää. Paavalin kirjeessä Titukselle annetaan ohjeita uskovien käyttäytymiseen, joita Tituksen piti valvoa ja itse esimerkillään vahvistaa.

Iraklionissa oli näin hieno lankakauppa, mutta SIESTA! Tullessamme bussista meille jaettiin mainoksia lelu- ja pähkinäkaupasta. Etsimme pähkinäkauppaa ja kun sen löysimme, siellä oli SIESTA! Mainosten jakaja varmaan tiesi, etteivät läpikulkumatkalla olevat turistit ehdi pähkinäkauppaan ajoissa!

Julkineulontaa ja -virkkausta oli nähtävissä muutamassa paikassa.  Tällä rouvalla oli käsityökauppa tien toisella puolella.

Lampaita oli lähempänäkin muin siinä Näköalapaikan kuvassa. Tullen mennen pysähdyimme tässä tylsässä paikassa, mutta olihan siellä sentään vessat!

Maanantaina lelukauppaan Osa 5

Olin Matkailijat.netistä lukenut, että täällä jossain on tosi iso lelukauppa. Opaskin siitä kertoi! Kun se vielä oli kävelymatkan päässä, lähdimme maanantaina aamupäivällä sinne.

  Matkalla kuvasin paikallista kirkkoa. Näitä oli joka kylässä.

 Siellähän se Jumbo! Olimme sen bonganneet lauantaina retkibussista. Tavaratalo oli iso, mutta olin todella pettynyt tarjontaan! Siellä oli paljon lasten vaatteita, sukkia, taloustavaraa ja askartelupaketteja ja laukkuja. Vartavasten menin ostamaan Barbia tyttärentyttärelle. Legoja ei ollenkaan. Mutta, kun mukana on Mies, jonka mielestä lapsilla on hirveästi tavaraa eikä yhtään enempää tarvita, niin ostin vain yhden: Laitan sen kuvan kotona tähän.

Otsolle ostin tietysti Sauruksen! Siitäkin kuva kotona:

Ostin sukkia, kukkaron, pari kauppakassia. Tarroja ja kuviosaksia. Jumbossa on myös hyvät vessat!

  Näissä etelän maissa näkyy teiden varsilla tälläisiä pikku kappeleita. Ne ovat muistokappeleita paikalla kuolleille ihmisille. Tässä on nuoren miehen kuvilla ja monilla kukilla varustettu muistokappeli. Tämä on Jumbon tienhaarassa.

INKA-marketin kautta kotiin vähän syömään ja sitten uimarannalle.

 Tästä näkymä ehkä Stalokseen päin.

Käveltyämme paljon menimme aina aikaisin nukkumaan. Tosin molemmilla oli lonkka kipeänä yöllä. Söin matkalla paketin särkylääkkeitä...

Sunnuntaina Plataniaksessa Osa 4

Me asuimme 3-4km:n päässä Haniasta Kato Daratsossa. Sunnuntaina maittavan hotelliaamiaisen jälkeen lähdimme Rantatielle katsomaan millä pääsisimme Plataniakseen, jonne oli meiltä 5-6km. Hotellikirjassa sanottiin, etteivät muut kuin paikallisbussit Haniaan aja. Istuskelimme pysäkillä; taksi pysähtyi ja tarjosi kyytiä kympillä Plataniakseen. Niinpä hyppäsimme meille harvinaiseen kulkuneuvoon ja ajoimme Plataniakseen. Haniasta länteen Rantatien varrella on kylä kylässä kiinni, ihan kuin Aurinkorannikollakin. Tiesimme etsiä Yläkylään vievää tietä ja lähdimme kiipeämään päämääränämme nähdä jostain nälöalaravintolasta koko kylä.

Kuva otettu paluumatkalla

Ylhäällä keskellä on Cosmos, jossa joimme kahvit. Kävin parvekkelta katsomassa, mutta en uskaltanut siellä olla ja pyysin Miehenkin tulemaan sieltä pois. Talon "renkipoika" kyllä siellä istui, mutta hän kertoi, ettei Boss, joka oli vanhempi nainen, myöskään uskalla sinne mennä. Parveke oli aivan tyhjän päällä.

  
Tässä näkymä suoraan merelle. Kentällä pojat potkivat innokkaasti palloa.

   Tässä näkymää Cosmoksesta oikealle.

Tämän yksityislukaalin kuvasin jostain vähän alempaa.

Yläkylässä oli oma kirkko hautaismaineen. Ortodoksiset hautausmaat ovat värikkäitä valokuvineen ja kestokukkineen.

On siellä istutuksiakin, kuten tämä ruusu keskellä jotain pensasta.

   Yläkylästä Alakylään kiemurtelevan tien varrella oli monia kauniita kukkivia puita ja pensaita.

 Runsaat kukkapensaat ylsivät tien päälle.

Nämä puut, joiden nimeä en muista, leikataan keväisin tälläisiksi tyngiksi. Tämä Plataniaksen puu oli ainoa, jonka näin jo kukkivan.

Tottahan vanha tarhantäti bongaa päiväkodit! Vähän on värikkäämpää kuin meillä.

Puutarhakaupan portti oli auki!

Myös jo aika isoja puita saa ostaa.

Tämä on Oleanteri. Meilläkin oli kotona äidillä; hän sai siitä myrkytyksen, kun oli haava käsivarressa ja se osui lehteen kukkia kastellessa. Näitä on istutettu varsinkin isompien tien reunoille maaseudulla. Lampaat ja vuohet eivät syö näitä ja pysyvät pois teiltä!

 

Virvoittelimme vähän aikaa Plataniaksessa uimarannalla eväinemme. Istuimme oikein aurinkotuoleilla eikä kukaan tullut peräämään maksua!

Aivan ihania Bougainvilleja oli siellä täällä. Tämä taitaa olla Agia Marinasta, joka on rantakylä Plataniaksesta Haniaan päin.
Kävelimme kuumassa säässä kilometreittäin. Istahdimme bussipysäkille juomaan. Bussi pysähtyi ja rahastaja tuli ihan ulos asti kysymään, mihin olemme matkalla! Vanha bussikuski varmaan näki, että tuo muori on kyydin tarpeessa. Ja niin ajelimme kotikyläämme.
(Mä olen punainen, en niinkään hikoile. Paitsi kuumissa aalloissa, joita on ollut jo yli 13v!!!) 

Plataniaksessa oli monessakin ravintolassa ilmoitus illan jääkiekko-ottelusta, mutta kun se alkoi niin myöhään, niin emme voineet jäädä sinne. Huomenissa matkaseura tiesi kertoa, että kotikylässäkin olisi ollut ottelu nähtävissä. Tuloksen sain heti ottelun päätyttyä kahdelta lapseltani tekstiviestillä. Kotona olemme ottelun katsoneet Koti-Anviasta. Hurraa!!!