Torstain! vietimme kokonaan käsityömessuilla, illalla kävimme läheisessä Swan-pubissa ruokailemassa. Minä otin Fish&Chips ja muut jotain englantilaista piirasta. Perjantain! olimme lounaaseen asti messuilla mennäksemme käymään Harrodsilla. Messuilta menimme kakskerrosbussilla Green Woodin metroasemalle, josta pääsimme suoraan Harrodsin lähelle Knitghtsbridgeen. Metroasemalta oli viitoitus Tavarataloon. Vaikka saimme sisään mennessämme oppaat, emme löytäneet matkamuisto-osastoa, josta olisimme ostaneet Harrodsin kivoja kasseja tuliaisiksi. Löysimme sentään Prinsesssa Dianan ja Dodin muistomerkin.
Kuvan kaunis talo oli lähellä Harrodsia; siellä oli komeissa punaisissa virkapuvuissa olevia vartijoita tms etupihassa auttamassa autoon menijöitä.
Hotellissa vähän virkistäydyttyämme menimme tilaamaan taksia, jolla ajelisimme
Prince of Wales Theatreen. Olin ostanut liput jo elokuussa, mutta varauskuitti piti vaihtaa lipuiksi puoli tuntia ennen esityksen alkua.
Näytöksen aikana ei tietenkään saanut kuvata, joten kuva on otettu ennen esityksen alkua. Meillä oli eturivin (A) paikat! Orkesterimonttu kuusine soittajineen olivat melkein allamme ja lava oli lähes silmien korkeudella. Näyttelijät kävivät istumassakin käden ulottuvilla;)
Laulut ja tanssit olivat upeita! Tarinahan on heppoinen emmekä me morsiamen isää saaneet selville, mutta musiikki oli tuttua Abbaa. Yhden näyttelijän varmasti hyvin kipeät liikavarpaatkin näimme, kun hän "rannalla" oli paljain jaloin, muulloin 10 sentin koroissa. Lavastus oli toimiva, vaikka olikin hyvin vaatimaton ja niukka. Mutta puvut olivat upeita, varsinkin tarinan äidin tyttöbändin abbamaiset haalarit, joita oli ehkä neljät erilaiset. Yleisö nousi seisomaan ja huusi; me myös paitsi ettemme seisoneet, etupenkissä!
Kotimatkan olimme päättäneet kulkea "turvallisesti" metrolla. PiccadillyCircus on kuulema nuorten kokoontumispaikka ja siltä se näyttikin. Kynkkäsimme Elsan kanssa, ettemme joudu väkijoukossa eroon toisistamme. Mutta! Metron sisäänkäynnin portti meni kiinni juuri ennen sinne ehtimistämme. Kaikki olivat ihmeissään! Jatkoimme "kotiin" päin ja seuraavasta sisäänkäynnistä pääsikin alas, valtavaan ihmispaljouteen. Aika pian olimme ruskealla linjalla, vaihdoimme punaiselle ja pian olimmekin LancasterGatella, jossa kuulutettiin Piccadillyn ongelmasta, mutta syy meni ohi korviemme. Asemalta oli lyhyt matka tietä ja portaita pitkin hotelliimme, jossa Tellu ja Leena meitä odottelivat vielä valveilla, puolen yön jälkeen paikallista aikaa.
Yksi syy hotellin valintaan oli sen läheisyys Hyde Parkiin ja Kensington Gardensiin. Tarkoitus oli ennen aamupalaa käydä kävelyllä puistossa. No, viimeisenä aamuna päätimme sitten todella mennä käymään Prinsessa Dianan muistolähteellä. Jonkun aikaa käveltyämme puiston reunaa hylkäsimme netistä tulostetut kartat ja siirryimme HydeParkiin seuraamaan siellä olevia karttoja ja viittoja.
Puut(kin )oli suuria ja komeita!
Polukupyöriä olisi ollut saatavilla, puoli tuntia ilmaiseksi; mutta kuten näkyy, ei niillä voinut ajaa!
Tässä Dianan muistolähteen joutsenessa on jotain Dianaa! Jalustassa oli rahanreikiä ja sinne pudottelimme Tellun kolikoita Dianan hyväntekeväisyystyötä jatkamaan.
Tämän kuvan otin Hyde Parkin puolelta the Serpentinen yli kohti Kensington Gardensia ja Kensingtonin Palatsin alueella sijaitsevaa kahvilaa, jossa nukkekotimatkalla joimme iltapäiväteet pari vuotta sitten.
Tämän Elms Mewsin reitin bongasin googlella, kun etsin lähintä tietä metrolta hotelliimme. Tie näytti kartalla umpikujalta, mutta siinä olikin portaat; ei siis autolla, vaan kävellen!
Lauantain ohjelmaamme kuului myös Portobello roadin markkinoilla käynti. Niin myös muutamalla muulla!
Kadun varrella oli musikantteja
Antiikki- ja astiakauppoja
Antiikki- ja romukauppoja. Olin ihan vähällä nostaa tuon puutarhatuolin kauniiden nukenvaunujen päältä pois!
Lisää musikantteja! Yhden CD:n ostin metallirumpaleilta. Siis rummut metallia, mutta rummuttajien kuva ei onnistunut! (Löysinkin kuvan, seuraavassa postauksessa)
Alkoi olla jo nälkä ja jalat poikki, niinpä etsimme syötävää ja istumapaikkoja. Seisomaruokaa oli paljon tarjolla, mutta...
Tilasimme Elsan kanssa puoliksi kuvassa näkyvän juustoaterian ja juotavat. Pelkäsimme, että saisimme mukaamme myös pöpöjä, muttei niitä ole kuulunut. Lauta oli pöpöpesän näköinen!
Kadun varren liikkeissä oli paljon kivan näköistä ostettavaa!
Täällä oli myös "löydetty" tölkkien klipsut!
Ihana sininen talo kattoterasseineen ja istutuksineen; kolme ulko-ovea!
Pizzerian tarjotin!
Ostoskadulle (Oxford Streetille) ajelimme taas metrolla. Hauskat talot; huomaa tuo kapea vanha vanhan ja uuden puristuksessa! Paristakin syystä etsimme kahvilaa, mutta päädyimme John Lewis- tavarataloon, jossa oli kahvila, vessa, lankaa ja kangasta, siellä meiltä kuluikin loppupäivä.
Leluosastolla oli ainakin kaksijapuolimetrinen Legoista rakennettu Darth Vader
Illalla ajelimme taksilla viimeiseksi yöksi Stanstedin lentokentällä olevaan Radisson Blue hotelliin, jossa ehdimme viettää vain vajaat kahdeksan tuntia ja niistäkin suurin osa unten mailla, toivottavasti!
Aulassa olevassa tornissa on hotellibaarin 4000 erilaista viinipulloa. Tullessamme tornissa oli ilma-akrobaatti lentelemässä. Jostain syystä kiirehdimme huoneisiimme esitystä seuraamatta.
