perjantai 1. heinäkuuta 2011

Puukko- ja Käsityöfestivaalien taidenäyttely

Festareilla oli myös kauhavalaisen taiteilijan, nimi, kunhan löydän, kierrätysmateriaalitaidenäyttely:


Maalattua kangasta


Maalattu kangas susineen


 Olisiko New York?




 Eri tavaroiden osia  yhdistetty



Silityslaudat


 

Näistä hauskoista HEINÄmiehistä en nähnyt mitään kerrottavan








 Paikallislehti Komioissa oli koko aukeaman kuvakertomus festareista.

Alueelliset sanomalehdet kertoivat festareista pikkujutuillaan. Festari-idea on varmaan monelle hakusessa. Nämä eivät ole messut, vaan on tarkoitus, että ihmiset tulisivat tekemään yhdessä omia tai esillä ja opastuksessa olevia hyväntekeväisyys-käsitöitä. Festareilla on ruokaravintola (tosin lauantaina ruoka loppui kesken) ja kaksi kahvilaa monenlaisine herkkuineen.

Ensi kesänä taas!

sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Puukko- ja Käsityöfestarit Kauhavalla Osa 2


Neulekahvilassa oli kumpanakin päivänä isnstrumentaaliesitys. Lauantaina oli harmonikkatyttö esiintymässä ja sunnuntaina baritonitorvea soittava!


Sunnuntaina oli naisten vuoro kisata leikkimielisesti käsityötaidoilla. Etumaiset ovat käsityöklubilaisia ja takimaiset eivät ainakaan tunnetusti harrasta käsitöitä. Takimaisten silmät sidottiin ja heidän piti virkata ontelokuteesta kympin koukulla ketjusilmukoita kädet etumaisen ympärillä. Etumainen sai neuvoa. Kesti vähän ennekuin sain sanottua, että vedä silmukka löysemmälle, kun se ei muuten mahtunut. Me saimme aikaan neljä, kaunista, yhtäpitkää ketjusilmukkaa, kun toiset saivat varmaan parikymmentä. Voiton veivät ne, joilla oli pisin ketju eripituisia silmukoita; silmukoiden lukumäärää ei laskettu!



Molempina päivinä esiintyi myös Valehtelijoiden Suomen Mestari, kauhavalainen Maija-Liisa Isosomppi. Valehtelu on vähän huono sana tässä kohtaa, ainakin minun mielestäni. Maija-Liisan juttu olisi ihan voinut olla tottakin; hauskasti kerrottu juttu, joka oli kaksimielinen, jos niin osaa ajatella!


Ohjelmassa oli myös helmivirkkauksen työnäytös. Maila oli tuonut kauniita töitään esille. Ylemmässä on puuhelmiä ja alemmassa Hamahelmiä, jotka on litistetty siliytsraudalla. Maila on tehnyt taidokkaita kuvioita.



Käsityöklubin luokassa oli myös UFO- ja MÖRVELÖ-näyttelyt. Ufo on keskeneräinen käsityö ja mörvelö epäonnistunut työ.



 Tässä ufoja edústamassa Äipän kaunis kirjoneulejakku, joka on 20 vuotta odottanut valmiiksi ostettujen nappien ompelemista! Äippäkin on blogannut festareista!



Mörvelöjä edustakoot Marjon ylisuuret sukat ja vieressä Riitan liian pieniksi huopuneet Hiiritossut


Pirtanauhan tekoa näytti Järvi-Lakeuden Kansalaisopiston käsityönopettaja Tuula



Osan aikaani opastin festarilaisia tekemään ruusuja. Varsinkin lapset olivat ihastuksissaan, kun nelikulmaisesta paperinauhataitoksesta ilmestyi kuin taikomalla itsetekemä ruusu!



Molempina päivinä käsityöklubilaiset esittelivät Kangas-Aitan malleilla tehtyjä vaatteita ja shaaleja.
Juontajana oli Laura Jurkka, joka osasi veistellä kaikissa juonnoissaan hauskasti ja osuvasti.

Laura sai Festarijärjestäjiltä Kauhavalaasen Kaksineuvoosen muistoksi ja työvälineeksi!


Seuraavaksi Festareiden taidenäyttelyn töitä

tiistai 21. kesäkuuta 2011

Puukko- ja Käsityöfestarit Kauhavalla Osa 1

Perinteiset Puukkofestarit saivat viime vuonna kumppanikseen Kauhavan Kangas-Aitan puuhaamaan yhteistä tapahtumaa suuntautumaan myös perinteisiin ns naisten käsitöihin. Nyt siis toiset Puukko- ja Käsityöfestivaalit!




Lauantaina ohjelmassa oli Miesten leikkimielinen Käsityökilpailu: pareille annettiin iso ontelokudevyyhti, joka piti yhdessä saaman niin isolle kerälle kuin muutamassa minuutissa ehti keriä. Vihreillä on alusta alkaen homma hanskassa! Sinisten vyyhti hajosi heti pitkin lattiaa ja Punaisilta katosi langan pää!




Vihreät saivat aikaan sievän kerän (kuva ei kerro totuutta), samoin Punaiset, mutta pienemmän. Siniset keksivät lopuksi keriä lattiaa pitkin levinneen vyyhdin palloksi, mutta Tuomaristo oli perinteisen kerimisen kannalla ja näin Vihreät saivat villalankaa ja virkkuukoukut kotiin viemisiksi.



 Lapsivieraita ajatellen oli paikalle saapunut myös Katti Matikainen ihanassa neulotussa puvussaan. Katti oli kiva tyyppi! Kerroin meidän tavanneen monta kertaa; vain ruutu välissä, lisäsi Katti. Katin takana seinällä Marjon Mörvelösukat, jotka oli valtavan suuret!



Kehruunäytöksen piti Elsa käsityöklubista. Kotona Elsa kertoo lisääntyvistä lankakasoistaan, että Saunalahdelta tietenkin! ne ovat tulleet!



Kauhavan Kangas-Aitan HyvänMielenNeuleita tekevät, Maailman suurimpaan tilkkupeittooon osallistuvat  Kauhavan Martat ja Etiopian nuttuja tekevät Kauhavan kirjastossa kokoontuvat harrastajat antoivat opastusta tarvitseville. Moni innostuikin tekemään Isoäidin neliöitä ja opettemaan uutta sukan mallia.
Luokassa oli myös Järvi-Lakeuden Kansalaisopiston kierrätys-työnäyttely: Yllä ihana neulatyyny


 Vanhat Farkut uusiksi: Kirjankannet



Tilkkutyyny



 Farkkutaskuilla sisustettu kori



 Käsityöklubilaisen Mairen neulomia nuttuja Etiopiaan. Nuttuprojekti on keskeytyksissä jonkin aikaa. Etiopian hallitusherrat ovat keksineet, että nutut voisi laittaa tullattaviksi!!! Lähetystyöntekijät yrittävät neuvotella tullin kanssa asiasta. Nuttuja on lähetetty myös Tansaniaan; myös kangasnuttuja on tehty. Afrikkalaiseen kulttuuriin ei kuulu etukäteen laittaa syntyville lapsille vaatteita, vaan heidät kääräistään johonkin kangaspalaan. Nutut annetaan lapsille synnytyssairaaloissa, joissa synnytys on turvallisempi sekä äideille että lapsille.
Toivotaan, että tulliasia saadaan järjestykseen! Neulotaan nuttuja edelleen!



Nämä kaffipusseista tehdyt laukut on tehty ns Kittilän mallilla. Mustavalkoinenkin laukku on tehty Juhla-Mokkapusseista, joita tähän laukkuun on tarvittu 168 pussia, koska yhdessä paketissa on vain yksi mustavalkoinen kaitale! Täällä vähän osviittaa...


Kaffipusseista voi taiteilla myös ruusuja, joita Käsityöklubilainen Marja-Leena on tehnyt ja opasti myös halukkaita. Tämä on paljon monimutkaisempi kuin Paperinaru-ruusut, joden tekemistä minäkin opastin. Varsinkin lapset ilahtuivat taikatempusta, jolla nelikulmaisesta paperinarukasasta ilmestyi ruusu!

Täällä viimevuotisista Festareista, yhtä postausta alempana

Seuraavalla kerralla toinen festaripäivä

maanantai 13. kesäkuuta 2011

Viikonloppuna Viljan 7v-synttärit

Kesäkuun toisena viikonloppuna olisi KIP-päivä! On myös tyttärentyttären syntymäpäivien vietto! Valinnan vaikeutta ei ole! Siis synttäreille. No, oikeastaan voisimme käydä päiväseltäänkin, matkaahan on vain 250 km. Mutta tietysti on kiva tavata enemmänkin aikaa lapsia; kasvavat niin nopeasti! Sitäpaitsi tytär lensi perjantaiksi Bergeniin koulutukseen ja vävyllä oli työkavereitten läksiäis-mökki-ilta.
Perjantai-ilta oli tosi lämmin, kun lastenlasten kanssa menimme läheiselle uimarannalle:


Otsolla on kelluva uimapuku, tosin hän ei uskaltautunut sen varaan. Otso kerran lipesi niin, että tukka takaa kastui. Otso iloisena: "En hukkunut, kun mulla on tämä uimapuku!" Vilja jo ui ja hypää jalat edellä uppeluksiin.


Vanajavettä kulkee myös Hopealinja kohti Aulankoa.


Hämähäkkimies!


Paappa ja Otso leikkaavat ruohoa yhdessä. Aikaisemmin, kun vävy kuulutti lapsia järjestämään lelujaan, Otso sanoi: "Paappa, mihin mä menisin piiloon?" -miksi?- "Sitä siivoamista!!


Tämän Barbien ostin ensin Viljalle, mutta yön mietittyäni tulin siihen tulokseen, ettei pikkutyttö tähän ihastu. Tämä onkin aikuisen nukke; keräilyyn, muokkaukseen ja leikkiin! Annoin tämän tyttärelle, joka muutama vuosi sitten huomautti, ettei hänellä ollut koskaan Barbieta. Hänellä oli yksi Daisy! Vähän toivoin, että olisin saanut pitää tämän ihan veistokselta näyttävän nuken itse!


Näitä keräily-Barbieita on ainakin kuvan nuket. Tuo blondi polkkatyttö näytti ihan eräältä suomalaiselta jo mummoihmiseltä, mutta itse nukke ei ollutkaan niin hänen näköisensä. Hauska juttu oli, että Kreetan-hotelliterassi-ystävän kanssa emme muistaneet hänen nimeään kuin vasta seuraavana päivänä. Sain houkuteltua miehen toisen kerran Jumbo-kauppaan. Niinpä ostin Viljalle Prinsessa-Barbien:

 

   Tämän hauskan japanilaisen? Tippiz2-nuken löysin kirpparilta!



Otsolle toimme Kreetalta tämän kävelevän, mölyävän ja silmiään vilkuttavan Dinosauruksen.


Lauantaina täytin kotona paistamani kakkupohjat, jotka Tytär sunnuntaina päällysti ja Vilja koristeli osin ostetilla ja osin itsensä ja Otson tekemillä marsipaanikoristeilla.

Tämä kakku jäi vietäväksi Kanta-Hämeen keskussairaalaan!

  Viljalla on tietenkin oma kakkunsa; hänhän ei syö kermavaahtoa! Tähän laitettiin ne seitsemän kynttilää, jotka Vilja puhalsi laulettuamme "Paljon onnea vaan" suomeksi ja englanniksi.



Tässä pari muuta Viljan saamaa lahjaa: oma kasvihuone


ja kuntopyörä!


Muitakin lahjoja tuli paljon: Muumien keräilymitalit, kirjoja, kottikärryt, Barbie- ja prinsessajuttuja ja kännykkä! Kaikkea ei mummakaan nähnyt...


torstai 9. kesäkuuta 2011

Puutarha-Saurus

Kaarakan taitokeskuksessa teimme mosaiikkeja. Jotkut tekivät kilpikonnia ja joku oli tehnyt pikkuliskon. Ajattelin tehdä lapsenlapsille PuutarhaSauruksen. Molemmat lapset ovat innostuneet dinosauruksista. Vähän vaikea oli aloittaa: ensin tein pään ja vartalon ja häntää. Monessa osassa, koska kanaverkko ei ole kovin leveää. Jossain kohtaa sitten huomasin, ettei Saurukseni mahtuisi mihinkään autoon ja niin pienensin sitä reilusti. Kanaverkko sullottiin täyteen paperia.




Tässä sillä on jo etujalat



Tämän jälkeen se päällystettiin kipsinauhalla. Onneksi mulla oli paketillinen omaa nauhaa. Kipsinauha on suht kallista, varsinkin tälläiseen toista metriseen hirviöön.






Pääsiäisenä Otson kanssa päällystimme Sauruksen saneerauslaastilla.



Hanskat oli vähän isot!



Mutta hyvin Paapan tekemä laastivelli saatiin Sauruksen päälle.


Sauruksen selkään ja päähän laitoimme lasimosaiikkeja ja lasikiviä. Kati ja Viljakin auttoivat. Mumma, kun on jo vanha, ei muistanut, että mosaiikit olisi tässä vaiheessa pitänyt puhdistaa suuristä käsineistä päälle menneestä laastista. Mumma taputteli Sauruksen nahan röpöliäiseksi.



Saurus terassinpöydällä odottamassa saumausta ja maalausta.
Terassi täynnä pahvilaatikoita, joita tyhensimme autotallista, jotta lapseni saavat penkoa omat tavaransa.



Nyt Sauruksella on vaalea saumausaine. Mumma muisti sitten, kun se oli valmis, että sitä saumausainetta piti värjätä! Vihreäksi!




Sillä on silmät päässä ja se on maalattu sokkelimaalilla. Röpöliäinen pinta oli haastava maalattava, aina näkyi vaaleata alta.



Selkäpuolelta se on ihan kiltin näköinen!




Nyt se jo juoksi Syreenipesaan versojen suojiin!

Kotipaikaksi tulee puutarha Hattulan vanhan kirkon kupeessa!