Hyvää Uutta Vuotta 2011

Uusi vuosi on vastaanotettu jo Australiassa ja Seinäjoellakin on pidetty lasten ilotulitus-tapahtuma. Satunnaisia paukahdoksia on kuulunut jo klo 16:sta asti.

Poikani ja miniäni lähettivät taas kauniin kukka-asetelman Datafloran kautta. Olen aina saanut todella kauniin kukka-asetelman tai kimpun.

                       Amaryllis muutamaa päivää myöhemmin,

                              taas pari päivää myöhemmin

                    Eilen illalla kuvattuna, tässä on kolme kukkaa

Kauhavan Kangas-Aitan pikkujouluissa sain tuon paketin. Hauska oli neuloa noita erilaisia tossuja. Malli on tanskalainen. Lanka on Navian 3-säikeinen villalanka, joka on aika karheaa. Liotin tossuja pyykinhuuhteluaineen puuttuessa hiustenhoitoaineessa, pehmenivät paljon. Ohjeen koko oon 36-39. Ohjeessa kuului tuo kantapään ensimmäiset silmukat neulottaviksi molemmilla langoilla, mutta kuten kuvasta näkyy, se ei ole kaunis. Seuraavien tossujen ekat silmukat neuloinkin vain päävärillä.

Niin paljon mahtui taas vuoteen tähän,

 jota on jäljellä enää ihan vähän.

 Sä enkelin siivin uuteen vuoteen kulje

 ja keskiyöllä toivoen silmäsi hetkeks sulje.

 Anna kauniiden toiveiden sua uudelle vuodelle kantaa

 ja seikkailumielellä katso mitä se sulle antaa. Airteg.com  

           Siunattua Uutta Vuotta sinulle!

Kuvapalvelu-lahjoja

Ennen joulua olin Opiston ATK-joulupajassa, jossa opettelimme mm joulukorttien ja muiden kuvalahjojen tekoa. Oma-postimerkki lastenlapsista on tehty pari kertaa. Nyt ei ollut sopivaa kuvaa, mutta sitten bongasin tyttären Facebook-joulukalenterista piparileipojat, otin kuvan ja lähetin Ifolorille. Olin jo teettänyt allaolevasta pojaltani ja miniältäni viime jouluna saamastani kukka-asetelmasta kortteja

                         yhtään korttia en löytänyt tähän hätään

Lapsenlapset näyttävät tässä mielestäni vanhemmilta kuin ovatkaan;

Otso 3v3kk ja Vilja 6v7kk

Tässä kortissa olisi ollut tilaa kirjoitella sisäsivuille, mutta kuinka se kiire aina yllättää!?

Pari valokuvakirjaa olen nähnyt. Mutta tehdä se itse, vaikkakin Ifolorilla on ladattava ohjelma, joten ei tarvinnut kuin laittaa kuvat sivuille ja tekstittää! Otin kierreselkäiset, koska kaikki mallit eivät avaa sivuja kunnolla.

 Viljan kirjaa tehdessäni valokuvat olivat aivan sekaisin, joten tässä kirjassa on Viljan elämää 0-6v ihan sekaisin.

 Otson kirja sisältää hänen kaksi ensimmäistä vuottaan, mikä tarkoittaa, että ensi jouluksi on aikaa rauhassa tehdä kirjaa.
Tähän astihan kuvat ovat olleet melkein vaan tietokoneella.
Jännittävää oli avata paketti, kun kirjat saapuivat. Tuliko mulle moka?

Onko näissä sama lapsi? Mitä enemmän katsoin, sitä varmempi aloin olla, että molemmissa on sama lapsi! Paapan mielestä ei ollut. Mutta jotkut ystävänikin olivat epävarmoja.
Asia ratkesi joulupukin tuotua heille näiden kirjojen kaksoiskappaleet. Äitinsä kysyi Otsolta, kuka näissä kuvissa on? Otso näytti kuvaansa: tuo on Otso, mutta kuka tuo on? Tytär oli jo tässä vaiheessa tunnistanut Otson syöttötuolin. Niinpä mumma sai rauhassa pitää kummankin kuvan kirjoissaan.

Joululahjatossut

Hiiritossut tulivat varmaan vähän iloisemman näköisiksi, kun pääsivät aattona oikeankokoisiin jalkoihin. Tossut saivat alkunsa Kaarakan neulekoulussa tummanharmaasta Fritidslangasta ja ovat pesukonehuovutetut. Koot n 28 ja 31 Hiirillä on myös hännät!

Kauhavan Kangas-Aitan Mellilangasta ja ohjeella virkatut tossut, jotka vähän huonosti muotoiltu.

Nämä tossut jäävät tekijälleen, koska myös vähän "liian hyvin " huovuttuina? ovat eri paria, koko n 40 ja 42!

Kaarakan ohjeella, mutta eri langalla kahdella puikolla neulotut rukkaset.
Nämä sopivat lumikolan aisaan. Nämä ovat mustat!

Kuusenalusmatoista ensimmänen virkattu ja luovutettu, mutta unohdin kuvata. Malli täältä, tummanvihreänä.

Sydämellisen lämmintä Joulua

             Fritidsgarnista neulottu ja pesukonehuovutettu sydän


                     Sydämellistä Joulua juuri Sinulle!

                                                         tv Malli

Tyttären syntymäpäivälahja

Kaarakan neulekoulussa aloitin Moda-lehden mallilla pyöreää laukkua joulunpunaisesta Fritids-langasta. Vähän muokkasin mallia keväisen Kaarakassa virkatun mallin suuntaan eli tein laukkuun välikappaleen ja vetoketjua varten lopun kahdessa osassa. Hihnaan laitoin vähän enemmän silmukoita eli 8 s i-cordina. Tässä laukku ennen huovutuspesua:

                                        Huovutuspesun jälkeen:

Vuorasin laukun aika paksulla tikkikankaalla, jotta yläosakin pysyisi suorana. Sisällä kaksi taskua. Vuorin sovittaminen oli aika hankalaa, koska laukku on enemmän pallonmuotoinen kuin luulin. Laitoin vetoketjuun huovutetun pallukan.

Laukku edestä. Myös takana on kukkanen, hiukan pienempi vain peittämässä pyörylän neulomisessa syntyneet reiät, joita en muistanut kiristää umpeen ennen pesua.

Laukkuun mahtuu kaksi joulupakettia seuraavasta postauksesta. Ei ihan pieni, muttei suurikaan. Mahtuu mukaan kaikki naisen olennaiset asiat.

Päivänsankarin kanssa pääsimme 40v sitten jouluaatonaattona kotiin!

Laukku on nyt matkalla Hattulaan ovelle-pakettina, vaikkei kotona ketään postin tullessa olekaan. Mutta näin posti takasi paketin jouluksi kotiin saapuvaksi. Onneksi on Siwa, joten Katinalan posti on auki klo 22:n asti.

Mitä muuta paketissa on selviää seuraavassa postauksessa...

Karkkipaperipussukoita

Tutkailin karkkipaperipussukka-ohjeita myös netistä. Joku oli silittänyt liimapaperille, jota käytetään esim joissakin tilkkutöissä, karkkipapereita ja niinpä minäkin kokeilin. Tavallisista "papereista" lähti kiilto. Mutta Brunbergin Suukkopapereissa kiilto säilyi. Niinpä tein siitä pussukan kääntämällä sen, siis saumat ovat sisällä. Messuilla Pirkka-hallissa oli näistä tehtyjä kukkaroita, jotka oli reunustettu vinokaitaleella, ommeltu päältäpäin.
Tässä oma versioni, tarvittiin kaksi suukkoa:

Fazerin sekalaispussissa oli useita samoja karkkeja, niin niistäkin saa pussukoita, joissa on vain samanlaisia papereita. Tässä Lakta-pussukkani, jota tehdessäni unohdin ohjeen ja leikkasin saumanvarat pois. Pussukka siis pienempi kuin siitä oli tarkoitus tulla! Kameralaukkuni:

Aikojen kuluessa myös karkkipaperit uudistuvat kuten nämä Lidlin Lehmäkarkkien paperit. Tähän tarvittiin 24 karkkipaperia. Tämä on ommeltu vain päältä, koska on aika jäykkä; nämähän ovat paperisia toffee-kääreitä. Tämä on kynä- ymkoteloni:

Ehdin jo säikähtää, kun kurssilla aloittamani kainalolaukku, joka on Geishapapereista, on vasta puolessa välissä koottuna, niin uudet paperit ovatkin erivärisiä reunoiltaan. Mutta onnekseni löysin "vanhoja" Geishoja  vielä kaupasta. Myös monet kurssikaverini ja -openikin ovat tuoneet mulle papereita, joten ensi kesänä hienostelen uudella kainalolaukulla.

Nyt vaan kaikki karkkeja popsimaan ja ompelemaan hauskoja pussukoita!
(Pihlajanmarjakarkit ovat nykyään niin pahoja, että suurin osa niistä meni roskiin! Niitä on siis myös jemmattuna.)

Pikkujoulu Kauhavan kangas-Aitan Käsityöklubissa

Pyydän anteeksi kaikilta, jotka turhaan olette käyneet katsomassa, mitä lykkyihin kuuluu!
Aloitan lopusta eli viime tapahtumista.
Lauantaina siis vietimme Käsityöklubin pikkujoulua. Matkalla Kauhavalle näimme metsäkauriin poikasen oikaisevan tien poikki honteloilla koivillaan. Ensin ihmettelin kuinka rusakko noin hassusti kävelee! Mutta Kartanlukija sanoi sitä kauriiksi.

               Kangas-Aitassa myytävänä olevia käsitöitä: tonttuja ja koreja

Tietenkin on myös malleja: roseekukat paperinarusta lautasliinarenkaan koristeena

 

Tarvikkeet ja ohjeet myös paperinaruvalokranssiin

        Pikkujoulutarjoiluna oli riisipuuroa, sekametelisoppaa, Hanna-tädin Tonttulakki-kakku, kahvia, teetä, glögiä ja pipareita.

 Toimitusjohtaja-Kirstikin pistäytyi, vaikka luulimme hänen jo olevan jossain muualla, mutta hän oli vasta menossa.

                                                         Kuva Kangas-Aitan sivulta

 Kangas-Aitta on toiminut 85v ja siksi me Käsityöklubilaiset neuloimme taas tilkkuja, nyt villalangasta torkkupeitoksi Kirstille. Annikkija Kyllikki tarkan työn tekijöinä onneksi ilmoittauivat peiton kokoajiksi!

Peitossa on 75 palaa ja MalliMyöhäisen tilkuista tulee tyyny. Tässä peiton toinen pää.

Tässä keskikohtaa. Huomaa kauniit sydänpalat!

Tässä toinen pää. Tilkut ovat 15x15cm. Tekotapana jokin kuvioneule tai virkkaus.

Pikkujoulussahan käy ainakin Tonttu jollei ihan itse Pukki; meillä Tonttuna toimi Riitan 6v-pojanpoika.

Tämän paketin sain Tontulta, joka vähän valikoi, minkä kenellekin antoi!

Erilainen tekotapa, mutta lue aina ohje ensin, kokonaan! Aloitetaan kantapäästä.

Sukkien säilytyslokerikko 50-luvulta

 Posliininukke-kurssikaverini Marja-Liisa toi piiriimme näytille 9v:na Jalasjärvellä kansakoulussa tekemänsä käsityön:

Lapset ovat ensin käsin ommelleet kuusi pientä pussukkaa (nyt mun pitää luntata, onko se ranskan- vai katesauma: siis samanlaiset kuin esim farkuissa) katesaumoin, pusseihin on ommeltu lenkit ja pussit toisiinsa kiinni yläreunoistaan. Sitten on kahteen suuntaan kulkeva nauha pujotettu lenkeistä,

nauhat solmittu yhteen ja rusetista riippumaan naulaan tai koukkuun. Pussukoihin sitten vain sukat (kenellä 50-luvulla oli kuudet sukat? ja minkälaisia sukkia!). Tämän tekemiseen on täytynyt kulua koko lukuvuosi?

Kysyin Marja-Liisalta luvan tähän postaukseen, koska porukalla arvelimme, että tässä olisi mainio lahjaidea ystävälle, jolla on jo kaikkea vaan ei ehkä sukkapussikkoa!?

Karkkipapereista makeat pussukat

Kansalaisopiston uusi aluevaltaus: karkkipaperit. Opiston monivuotinen ope oli tarjonnut kurssia Opistolle, mutta nyt tärppäsi, oliko aika kypsä vai mikä, mutta kurssi tuli; sama uusi ope kuin rebornnukeillakin. Kurssi osoittautui myös suosituksi, kaksi kurssillista etupäässä nuoria naisia oli ilmoittautunut.

Tarvikelista oli aika pitkä: karkkipapereita, suklaalevyn kääreitä, limsapullon etikettejä yms, ompelulankoja, vuoriksi sopivia puuvillakankaita, vetoketjuja, vinonauhaa (meikkilaukkuun), kristallimuovia, kaavapaperia, maalarinteippiä, sakset, viivotin, muistiinpanovälineet, kuitulakanaa, nuppineulat ja ompelukone, vetoketjujalka ja teflonjalka, jos on...

Ensin katsottiin Open tuomia malleja, sitten käytiin läpi tekniikkaa mallien kanssa.
Sopivat paperit riviin ja teippaamaan kuvioiden mukaa papereita yhteen, välllä ompelua, taas isomman alueen teippaus. Kuitukankasta ja vuorikankaasta vähän suurempi pala ja sitten ommeltiin kaikki yhteen. Tehtiin siis kaksi samanlaista palaa. Yläreunaan ommeltiin vetoketju ja kaikki ommeltiin pussiksi. Lopuksi pussi oikeinpäin varovasti...

                          
Tähän kului Suomi-konvehtipapereita 8 kpl. Pussukka on kooltaan n 15x12cm

                                                                              
Muumilimsaa olen juonut etikettejen takia, enkelikarkkeja ostanut papereitten takia (olivat vääränlaisia). Lidlistä aion ostaa toisen ison pussin parsakaalia ja kissanruokapusseja olen kerännyt talteen tyttären luona. Karkkipapereitakin on vuosien mittaan kertynyt talteen, kun vaan tietäisi, missä ne ovat! Facebookissa oli puhetta Fazerin Kisskiss-karkeista, niitä kuulema on saatavilla, kertoi PikkuSisko1 Joensuusta.

Kansalaisopiston Rebornnukke-kurssilla

                                      Tällaisen suloisuuden löysin nukkekurssilta!

                                            Lisää nukkeja nukkeblogissani

Tuikehuiveja ja Apupupun jälkeläisiä

                      Vieraillessamme Tapion kaupassa syyskuussa

            (me= Tikkuajia ja Kauhavan Kangas-Aitan käsityöklubilaisia)

                                                           Tämä on todella iso!

           Neulelankoja, neulelehtiä, neulepuikkoja ja muita tarvikkeita...

 ja Tapion Tikkuiitojen vieraina, Tapio ja Eeva antoivat meille lähtijäislahjaksi

Tässä oikea väri

kerän istabulilaista Sempati safir-akryylilankaa,

                     

                                                                                                                                                1.

josta aloin neuloa huivia. Vilja 6v kysyi sen nähdessään, mitä siitä tulee, johon vastasin, että tekisin huivia sulle, mutta kun sinä et pidä huiveja. Vilja: pidän TUIKEhuivia! M: ai onko sulla sellainen? V:Tuosta tulee! Mumma ajatteli varmistaa, että Vilja pitäisi sitä ja tein niitä sitten kolme (jolloin se lankakin loppui) Viljan kavereillekin.
                                              

                                                                                                                                 2.

                                                                                          3.

Huivit menivätkin heti Viljan ja Kian kauloihin ja kun Iida-ystävä tuli, laittoi hänkin omansa kaulaansa. Vilja ja Kia menivät nukkumaankin ne kauloissaan, mutta olivat yöllä ne sitten joutuneet riisumaan.
Minä oli Helsingissä lastenhoitajakurssini 45v-tapaamisessa ja kävin sisareni kanssa myös Stockan Hulluilla Päivillä, josta ostin miehelle partatrimmerin ja tyttären luo vähän ruokaa: Viljalle tummaa luomupastaa ja Otsolle suloisia punaisia, oransseja ja vihreitä pikkupaprikoita. Naapurin Kia oli tullut yökylään ja hän heti kysyi: mitäs mulle on? Minä sanoin matkalaukussani jotain olevan hänellekin, siis se huivi ja alempi puputyttö!

Nämä puput olen neulonut jo pari-kolme vuotta sitten Apupupujen innoittamana; oli Otsollekin oma poikapupu, mutta se oli piiloutunut, kun kuvaamaan rupesin.

Matkustaessani Helsingistä Hämeenlinnaan melko täydessä junassa joku nainen rupesi kohdallani siirtymään sivuun, aivan kuin minulla olisi ollut matkalaukku käytävällä. Ihmettelin sitä ja katsoin, mitä hän kiertää: pikkuinen tuikelankakerä oli vierinyt lattialle. Hän oli oikein lankakerän kunnioittaja, kun ei voinut astua sen yli!

                                            Lavastettu kuva

Seinäjoen Käsityömessuilla

Eilen vietin Käsityömessuilla muutaman tunnin kierrellen ja katsellen

Tämän mainoksen huomasin Vanhassa Paukussa Lapualla elokuun lopulla

 Etukäteen Ilkka-lehdessä oli juttua Seinäjoen seurakunnan osastosta ja siellä kudottavasta kaulaliinasta, joka tultaneen myymään Adventtimyyjäisissä. Kirkkoherra oli sen aloittanut ( neuloessani kuulin kerrottavan paljonko hän neuloi, mutta tuntui sisäpiiritiedolta...)

ja oli tarkoitus, etteivät puikot jäähdy messujen aikana. Yöllä olin miettinyt, että miten sitä voisi useampi kutoa ja oli srk:ssakin mietitty, koska huiveja oli kaksi. (Oma versioni oli että aloitetaan keskeltä, niin voi kaksi kutoa ja sitten vielä keskisilmukoiden sivusta otetaan sivuhaarat, jolloin mahtuu neljä kutojaa...) Tässä sitten kudon omia raitojani, punaista ja beessiä, vähän reikäkerrosta ja ainaoikeaa.

Huivi on kuvaa leveämpi myös alhaalta. Piti kuulema houkutella seuraava neuloja ennen kuin sai kutimen jättää. Aika vaikeaa oli saada ihmisiä ottamaan puikkoja käteensä. Toisen kerran piipahdin paikalla ja silloin siellä oli viidesluokkalainen Elina (ent tarhalapseni) äitinsä kanssa kutomassa!

 Olin Facebookissa tilannut Tapion kaupasta yhden kerän "Tuike"lankaa, jota saimme Tapiolta ja Eevalta siellä syyskuussa vieraillessamme Tapion Tikkuiitojen neuletapaamisessa. Täällähän sitä oli monen värisenä, kuten monta muutakin uutuuslankaa ja ihania värejä.

Messuilla oli myös polkupyörä, johon olisi saanut tehdä neulegraffitin koristeeksi, moni olikin tehnyt!

Messuilla esiteltiin myös koululaisten käsityökilpailun satoa. Kasseista ja laukuista oli myös yleisöäänestys. Käsityön ja muidenkin ns taideaineitten opettajat ovat huolissaan uudesta tuntijaosta, jossa kaikkien "ei-teoria" aineiden tuntimäärät pienenevät. Samaa mieltä ovat varmaan kaikki kädentaitoja arvostavat!


Esittelen vielä ostokseni:

Nukkekotikirja itselleni, muut kaksi lahjoiksi. Tilda-kangasta ja henkareita ostin Taitokeskuksen pöydästä. Tyttärentytär Vilja oli lähettänyt viestiä, että missä se Tildan mekko viipyy, kuinka kauan sen tekeminen oikein kestää? Mumma jo 1,5v sitten teki mekon, se oli liiansuuri eikä nyt ole Tildaa...

Joulukortteja ostin taas tänäkin vuonna Maarit Ailiolta.

Tuossa on myös ainoa ostamani lankakerä, Tapiolta. Siitä ja siis saamastani kerästä tulee pikkutytöille kaulahuiveja, Viljalle ja kahdelle hänen ystävälleen. Ostin vielä viisi Brunbergin suukkoa, neljä jäljellä...