Keskiviikkona Haniaan ja kylille Osa 7

Koska kiersimme Hanian vanhaa kaupunkia jo perjantaina Venetsialaisesta satamasta länteen, suunnistimme suoraan vanhan kaupungin toiselle puolelle.

Täällä oli näkyvillä vanhoja muureja ja hylättyjä rakennuksia ja talojen yläkertoja..

   Mutta kukat kukki, tuoksui niin!

Vanhassa kaupungissa maa on käytetty tarkasti!

Katedraalia vastapäätä oli vanha talo, jonka seinässä luki: Kreetan Kansanmuseo. Sinne johti näin soma sisäänkäynti. Pihan toisella laidalla oli Katolinen kirkko ja pihalla Arvoisa Isä hoiti kukkia ehkäpä Kansanmuseon hoitajamummon kanssa.

 Talo oli hyvin vanha ja matala ja huoneet pieniä. Vanha mummo ihailee hartiahuivia.

Perheen (tuleva?) nuoriemäntä laittaa kaunista vuodetta kuntoon.

Tämä pussukka on kuin meidän vanhaa koltti- eli patjapussikangasta. Täällä oli paljon erileista tavaraa. Myytäväksi tehtiin ompelukonekirjontatöitä. Erivärisiä lankarullia oli varmaan satoja. Ketään emme kuitenkaan siellä tavanneet.

Välillä oli mukava pistäytyä Frezzo Cappucinolla ja virkata pientä nuken nuttua.

Lähellä Kauppahallia on käsityötarvikekauppa, jonka lankavalikoima oli kadulla kahdessa lokerikossa. Ostin 28 vyyhtiä, joissa oli 200 m ohutta puuvillalankaa; kaikkia värejä vyyhdin, paitsi mustaa kaksi. Näin toisenkin kaupan, jossa myytiin lankoja, mutten viitsinyt edes mennä sisälle, kun mulla oli mukana mun langanostojani vastustava ja tarkkaileva henkilö!

Näitä patsaita taitaa olla kaikkialla, ulkomailla ainakin. Tämä ei ollut ihan liikkumaton, kun nuoria naisia meni ohi, niin hänen silmänsä juoksivat perässä. Hän kumartui hymyillen tosi syvään, kun vein euroseni ja sanoin, että tämä patsas ymmärtää naiskauneuden päälle!

Kiipesimme vielä Bastionin katolle maisemia katsomaan. Sinne kannattaisi jonkun perustaa kahvila!
Paluumatkalla pysähdyimme uudestaan Jumboon. Olin miettinyt Barbia ja tullut siihen tulokseen, ettei Vilja siitä pitäisi, mutta mumma pitäisi! Ostin toisen Barbien Viljalle: tähän tulee kuva siitä!

Illalla lähdimme kävelemään lähimpänä hotelliamme olevaa tietä. Kävelimme mäkiä ylös. Kuului kova määintä ja tien toisella puolella olevassa pihassa oli vuohia aitauksessa ja tämä narun päässä.

Seuraava kohtaaminen olikin tosi surullinen! Ihan pikkuinen (silmätkin vielä kiinni) kissanpentu makasi kadun reunassa. Oliko emo jossain muiden pentujen kanssa ja tulisi kohta tätä hakemaan. Muttei ollut ainakaan parinn tuntiin tullut. Joku oli kuitenkin nostanut sen nurmikolle. Se kääntyi heti, kun sille juttelin.

Mitä sille olisi voinut tehdä???

Kylä, johon saavuimme oli Galatas, aika korkealla meren pinnasta. Tässä tämän kylän kirkko.

Postinjakajan työtä on helpotettu!

Vanhassa kylässä vanha suuri puu ja kokovanha turisti!

Tie oli mutkainen ja risteileviä teitä tulevia oli helpotettu peileillä!

 

Etelän maissa pimeä tulee äkkiä. Seurasimme rannassa auringonlaskua.

Aurinko laski parissa minuutissa.

Huomenissa kotiinlähtö!