tiistai 11. tammikuuta 2011

Vuoden ensimmäiset käsityöt



Loppiasena lähdimme Hattulaan tapaamaan Tytärtäni perheineen ja nuorempi Poikakin Morsmaikkoineen oli tulossa sinne. Isännän auto oli lämmityksessä ja pakattu ja emäntäkin istui autossa. Lopulta isäntäkin kerkesi starttaamaan paljon kehutun autonsa, mutta ei kuulunut yhtään mitään. Siispä akku pikalataukseen. Vajaan tunnin kuluttua viisari ei ollut liikahtanut yhtään eikä auto edellenkään inahtanutkaan. Onneksi isäntä oli laittanut emännän auton lämpenemään; auto starttasikin heti. Niinpä tavarat autosta toiseen, paitsi sukset ja hiihtokamppeet jätimme kotiin. Kultiksen kanssakin oli vähän hankalaa, kun sen paikka oli nyt takapenkillä eikä meinattu saada penkin suojaa paikoilleen, kun koira oli niin innoissaan tulossa mukaan. (Viisas koira valitsee kesähelteillä mieluummin emännän auton, ei ehkä turvallisemman kyydin vaan ilmastoinnin takia.) Matka sujui ongelmitta, pysähdyimme vain Tei-Tuvan herkulliselle lounaalle.

Perjantaina lapset ja miehet lähtivät Hämeenlinnaan Tykistömuseoon ja me tyttären kanssa ajoimme Ideaparkiin, jossa olisi kaupat saman katon alla. Tyttärellä oli tarvetta takkiin, puhelimeen, minä tarvitsisin talvikengät ja vähän kuusen alle pantavaa, ruokakaupassa olisi myös käytävä.

Tyttärelle löytyi mielestämme kaunis, naisellinen toppis. Siihen tarvittiin kaulaliina. Onneksi Prismassa oli lankaa: PuroMetsää ja Modasta löytyi ohje Verkkokauluriin, joka tosin oli Kauhavan Kangas-Aitan villamattolangalle suunnitelltu. No silmukoita vähän enemmän! Kauluria voi käyttää näin:


tai vaikkapa näin:


Sormikkaiden päälle sopivat kämmekkäät tein vanhalla tutulla mallillani: takareunavirkkauksella. Hauskasti sattui rannekkeista tulemaan melkein samanväriset, vaikka toinen loppukerästä ja toinen seuraavan alusta. (Kamera muuttaa vähän väritystä.)

Puhelin ja kengät jäivät ostamatta, mutta kuusen alle tuli täytettä ja ruokaakin ostimme.


Nämä ovat ensimmäisinä tänä vuonna valmistuneet, kolmannet tanskalais-tossukkani, vihreänkirjavaa Isoveljeä ja valkoista Seiskaveikkaa. Aloitin kukkaohjeella, mutta muutin matkan varrella kuviota yksinkertaisemmaksi, kun  kuvio ei paljon erottunut, koska kirjavassakin langassa oli aika paljon valkoista.


Nämä tossukat lähtivät eilen aamulla Brysseliin kummityttäreni pojan laukussa. Heillä on kylmät laittiat, joten villasukat  on tarpeen. Löysin kaapistani joskus kutomani  ruskeat Kurttusukat kummityttärelle.

Tytär oli ostanut Saksasta kissoilleen kiipeilypuun, jonka hän kasasi vierashuoneen nurkkaan. Yläkuvassa Lumikukka tutustuu kiipeilypuuhun


                    ja valitsi turvallisen tuntuisen pesäkolon.



Toinen kissa on paljon arempi ja lauman alamainen, koska on leikattu kolli, Musta Salama, vaikka onkin paljon isompi ja rotevampi kuin myös leikattu narttu, Lumikukka. Molemmat kissat on löytökissoja ja olleet perheessä vuoden verran. Lumikukka kesäaikaan kantaa myös perheelle ruokaa: kymmenittäin hiiriä ja myyriä on ilmaantunut kynnysmatolle ja jopa ruokapöydän alle. Mustis syönee saaliinsa itse!



Kun kuusenaluslahjat oli jaettu, lapset ryntäsivät salaperäisinä vaatehuoneeseen. Enon paketissa oli jännittävä asu, joka vaati myös Star Wars-pikkarit, mustat sukat ja isonsiskon avustamaan pukemisessa. Kohta sieltä saapuikin Darth Vader viitan kantajineen. Vähän väliä DV nosti naamariaan ja sanoi, ettei tarvitse pelätä, hän vain esittää DV:tä ja on oikeasti poika! Yöunille tämä DV lopulta suostui, kun vaatteet viikattiin sängyn viereen odottamaan aamua.

Pitänee Mumman ja Paapan tutustua Tähtien sotaan ja dinosauruksiin, että voi keskustella lastenlasten kanssa!

maanantai 3. tammikuuta 2011

Talvista kauneutta

Kävin vanhassa työpaikassani joulukuun puolivälissä ja samalla kuvasin kauniita, huurteisia puita yli 20 asteen pakkasessa. Kuvissa näkyy muutama eskari happihyppelöllä ja kiipeilemässä.



                                              
                                    Hopeapaju


                                                   Vaahtera


Sembramännyn ja koivujen takaa pilkottaa aurinko, joka tosin kuvassa on enemmän uskon kuin tiedon asia.


Pikkuhuoneen, jossa prinsessatkin käyvät yksin, ovessa oli uusi runo:
Klikkaa kuvaa, se suurenee ja tulee suurennuslasi, jolla voi suurentaa luettavaksi!

Siinä on paljon ajateltavaa meille jokaiselle!