Karjalan tuliaisia

Olimme Eparin 85v-juhlamatkalla s 12. Teen omat matkakertomukseni ensi viikolla. Nyt piti käydä maalla kylvämässä...

Kotimatkalla kävimme Uudessa Valamossa ja Lintulassa. Nämä kanat ja ristit ostin Lintulan matkamuistokaupasta.

 
                   Tämä munkki on kotoisin Valamosta

  
   Samoin tämä naisnukke; Lintulan vastaavan jätin, harmikseni, ostamatta.

Maatuskan ostin Sortalasta hotellimme edustalla pihapuotiaan pitävältä sortavalaiselta myyjältä. Hän oli oikea "kauppanainen". Hän sanoi, ettei Vanhasta Valamosta voi ostaa mitään... Magneettimaatuskat ostin muuten Vanhan Valamon rantakojusta.

Nämäkin on Lintulasta, todennäköisesti jonkun nunnan virkkaamat. Tosin hävyttömän halvat. Vain 14 euroa!
Joku matkakumppani oli harmitellut, kun ei siellä oikein ollut mitään ostettavaa, kun itsekin osaa kaikenlaisia käsitöitä tehdä, kertoi mieheni. (Joka varmaan oli samaa mieltä!?)
Minä ostan toistenkin tekemiä, ainakin harvinaisia, koska en ehdi tekemään kaikkea itse. 


Viikonloppuna on Kauhavalla Puukko- ja Käsityöfestivaalit ja käsityöretretti. Tulkaa mukaan! Sieltä saa ostaa ruokaa ja kahvit; lapsillekin omia työpajoja!


Niistä myös juttuja ensi viikolla, mahdollisesti...

Lovikkaita ja vihaisia lintuja?

Tumppurekan innoittamana kudoin muutamat Lovikkaat:

Kokoa 4-5v, Huopanen Minimanin alekorista, Otsolle

 Tumppurekasta ostetusta Huopasesta Viljalle

               Aikuisen lovikkaat on ohjeen mukaan höyrytetty ja harjattu

     Alimmaisena n 2v Lovikkaat (kahdesta kerästä tuli nämä kolmet ja vähän vielä jäikin)

Kaksinkertaisesta Huopasesta kudoin lapaset matkalla Seinäjoki-- Lappajärvi. Koko 4-5v. Hahmojen silmien ja muiden osien virkkaamiseen menikin sitten useampi tunti!

Nämä ovat kokoa Vilja; hän pitää reilun kokoisista vaatteista

Nämä ovat samaa kokoa, paitsi varret on pidemmät

Nämä rasat on jo matkallaHattulaan; toivottavasti kelpaavat lapsillekin!
Facebookin "Ihania lapasia" sivustolla on näillä monta tykkääjää ;)

Jotain on valmistunut

Tyttärelle ja Miniälle2 annoin Kauhavan Kangas-Aitan Lilli-ontelokudetta, jonka he yhdessä kerivät. Miniä valitsi mattonsa malliksi Auran, joka on myös Otavamedian Käsitöiden aarreaitassa.

    Matto painaa 2,4 kg ja on halkaisijaltaan 110 cm. Tytär virkkaa omansa.

Mies halusi uuden, korville tulevan pipon. Kaivelin lankavarastojani ja löysin kerän tummaa Jussia, josta neuloin kolmen lykyn kairaa, sädekavennuksella päätellyn pipon. Lankaa kului 77 g, puikkona 3,5 bambupyörä, vähän ylipitkä.

Kansalaisopiston Posliininukkekurssilla teen kahta Hilda-antiikkinukkea kummityttärille. Kasassa vartaloita (onneksi löytyivät "ruuhkahuoneestani", ettei tarvinnut ommella uusia), päät hiuksineen, mekko- ja alusvaatekankaita, kuljetus- ja tarvikekori ja paperikassi, jossa kaivatut vartalot olivat trasselipakettien kanssa. Nuket täytetään trasselilla. Tosin ensi kerralla teemme nukeille hienoja hattuja!

Kansalaisopistossa aloitin Kierrätysompelun, jossa olen nyt kahtena kertana ommellut farkkulaukkuja. Siellä voisi tuunata vaatteita tai sisustusjuttuja. Omien vaatteitteni koko elää koko ajan, niin ehkä odotan ensi syksyä niiden suhteen!

Joku tuunaa vanhan tädin mekkoja, toinen omia vanhoja tai kirpparilöytöjään. Yksi tekee chenilletekniikalla pannumyssyjä. Kurssilaisista on pulaa!!! Meillä on opettaja, jolla on silmää katsoa, mikä kullekin sopii ja mitä muutoksia vaatteeseen pitäisi tehdä, että vaate sopii tekijälleen. Tulkaa mukaan; vielä on kevättä jäljellä! (siis kevät-lukukautta;)

Arvottu on!

Kuusessamme on muutamia uusia koristeita. Näin kuvan jossain Facebookin sivustolla Isoäidin neliöstä tehdystä koristeesta, joten ostin jouluisia Nalle-lankoja Nissin Osuuskaupasta ja virkkasin neliöitä!
Ylemmän  lippurivistön ostin joskus kirpparilta; se on aika vanha eikä noita kaikkia maita enää ole!


Suoritimme arvonnan tonttujen läsnäollessa. Arvonnan aikana kävijöitä on ollut 496, mutta vain 24 osallistujaa! Mitä mahtaa kertoa?


Satu U bongasi 55555 ja on jo saanut Kaarakan Hiiritossut-tekemispaketin, jota hän toivoi.
Onnellinen? voittaja on Taina Nukkekoti Jiestä! 

Olemme taas päätyneet isovanhemmiksi

Lapsiperheen elämä-viikko on ohi! On ollut hauskaa, joskin myös haasteita!

Joulukuun ensimmäistä odotettiin koko ajan. Tosin ensin Otso, 4v, tietäen, että kalenterin saa avata, kun vanhemmat ovat Amerikassa, luuli, että ensimmäisen luukun saa avata heti, kun kerran vanhemmat on matkaan saateltu (viime viikon perjantaina). Mutta piti vielä jaksaa odottaa monta päivää! Lapsilla on Kinder-suklaa-kalenterit ja Lego-kalenterit. Helpompia on aamuherätykset joulukuussa!

Tyttärentyttärellä on edelleen etupäässä vain tyhmiä vaatteita! Ja mumman mielestä lapsi pukeutuu liian vähiin vaatteisiin! Aivan toisin kuin luokkatoverit (ja Otso ja mumma)! Mumma on sanut olla koulumatkoilla repunkantajana; painava on lapsen reppu, hän kuljettaa kaikkia kirjoja joka päivä kodin ja koulun väliä.
Koska mumma ei osannut tehdä oikeanlaista (minkäänlaista ohjetta ei annettu, paitsi että tukka pitää olla kiinni) kampausta sirkuskouluun, niin menimme sitten Sello-orkesteritreeneihin Sibelius-opistolle. Molemmat olivat suunnilleen samaan aikaan. Kun lähdimmekin selloon, (se alkoi varttia aiemmin) niin tuli kiire ja nuotit jäivät kotiin. Onneksi kahdella soittajalla oli yhteinen nuottiteline ja tarvittiin vain yhdet nuotit. Soittajaiset on ensi perjantaina Sibelius-opistolla klo 16!

Otso ja paappa katselivat Verkatehtaan viidennen kerroksen ikkunasta Hämeenlinnaa ja muuta maailmaa. Otso kyseli, missä on Amerikka ja missä Lanska, jota paappa ei tiennyt. Arvasi se paappa sitten Otson tarkoittavan Ranskaa. Otso: "Siellä asuu ranskalasia ihmisiä. Minä en osaa puhua ranskaa. Minä osaan vain englantia ja suomea!" Lähellä olevia teinityttöjäkin nauratti. Mutta osaahan Otso englantia, kun on englanninkielipainotteisessa päiväkodissa oppinut, monta sanaa. (Paappa kotona kyseli!)

Lapset saivat sunnuntaina aivan kaikessa rauhassa kylpeä! Aikaa meni 3 tuntia eivätkä vieläkään olisi tahtoneet tulla pois, mutta ruoka alkoi olla valmista. Vaikka mumma paistoikin pikku-kinkkua vain kiertoilmalla ensimmäisen tunnin; toisiksi pani lämmönkin päälle! Lämmintä vettä vain välillä mumma lisäsi lasten ammeisiin eikä tainnut kastella hihojaankaan kuin kaksi kertaa. Täällä on niin hienot hanat ettei vanhat osaa niitä käyttää! Katosta tulee sadetta, jos kääntää väärään suuntaan. Ja toisesta tulee kuumaa, vaikka kääntäis kumpaan suuntaan tahansa... En sen puoleen osaa käyttää keittiönkään hanoja; nekin on uudet! Toisesta tulee kuumaa ja toisesta lämmintä, paitsi jos kauan päästää, niin saa sieltä kylmääkin.  Sitten on vielä käsienpesuhana, jota en ole kertaakaan saanut toimimaan pestäkseni siinä käsiäni, vaan aina vahingossa sen saa päälle ja varsinkin, kun ei olisi tarvinnut kastella juuri kuivattua allasta!

Otso tiesi kertoa, että päiväkodin lähelle avataan uusi Sale-kauppa ja siellä päätimme pistäytyä tullessamme perjantaina tavalliselta sellotunnilta. Lapset olivat varmoja, että joka kaupassa on leluosasto ja niinhän se taitaa olla! Lelut löytyivät, muttei niitä ostettu. Katsottiin vaan, mitkä olisi voinut ostaa!

Paappa ihmetteli, kun Otso leikin tiimellyksessä jatkuvasti suki tukkaa sivummalle. Ei se liian pitkältä näyttänyt, mutta kun illalla sitä kampasimme kylpyhuoneesssa, mumma huomasi, että muutamat haivenet ulottuivat nenänpäähän asti. Siitäkös Otso riemastui, että hänestä tulee Tähkäpää! Niinpä saksittiin vähän, ettei Otso sentään tytöksi muutu.

On paappakin saanut osallistua monenlaisiin autoleikkeihin Otson kanssa! Milloin on saanut olla rosvo, milloin joku muu!

Wiihinkin meidät on laitettu! Mutta oli vaikeaa kuntoilua: aina mumma hyppäsi tyhjään tai suuri musta pallo huitaisi mumman alas! Ja paappa nauroi!!! Muttei hän ollut yhtään parempi; ei tainnut päästä edes niin pitkälle kuin mumma.

Tänään Otso heräsi jo kuudelta! Tulimme netistä katsomaan, voisiko koneen saapumista New Yorkista seurata; sitä sivua emme löytäneet, mutta näimme, että kone on noin tunnin etuajassa. Ennen lastenohjelmien alkua Otso pelasi PikkuKakkosen peliä (toisen kerran viikon aikana, tiedoksi vanhemmille;)). Viljakin herätettiin! Lastenohjelmia tuli vielä, kun äiti ja isi jo kurkistivat keittiön ikkunasta. Voi, sitä riemua ja haleja ja pusuja!

Chicagosta ei ollut löytynyt oikein lelukaupaa, mutta ihania joulukoristeita saatiin ja ToyStoryn hahmot! Amerikkalasia vaahtokarkkeja, vaahterasiirappia, suihkutettavaa piparkakkukoriste-ainetta (joiden takia tyttären matkalaukku on tarkastettu ja lukkokin väkisin avattu! Laukussa oli lappu, jossa kerrottiin siitä. Olivat pahoillaan, mutteivat vastaa!).

Vanhemmat menivät pariksi tunniksi nukkumaan, mutte eiväthän lapset kauan malttaneet olla menemättä makuuhuoneeseen...
Matkakuvat on katsottu Wiin kautta, tähtitaivas nähty pimeässä keittiössä ja lapset ovat nukkumassa.
Huomenna mumma ja paappa lähtevät takaisin Etelä-Pohjanmaalle valmistelemaan seuraavan viikonlopun vierasvaraa: Otso ja isi tulevat meille isin ja äidin ystävän synttäreille  (Vilja ja äiti menevät balettiin tms)
ja veljentyttäriä tulee myös Seinäjoelle silloin ;)

Mumma sai valmiiksi myös kavereiden Munamiehet! Ensimmäisellä ei ollut suuta eikä lapset niitä vaatineetkaan. Mutta kun tein Otson kaverille Munamiestä, niin Otso halusi sille suun. Ja niinpä mumma pisteli viime yönä kaikille Munamiehille suut! Mutta se oli virhe! Niillä ei (Viljan mielestä) kuulu olla suuta! Ensin suut pois Viljan omilta. Vilja soitti kolme puhelua ja sai lopulta toisen ystävän äidin kiinni ja hienosti sanoi puhelimeen: minulla olisi Iidalta kysyttävää! Ei suuta Iidankaan omalle! Vilja vielä opasti, jos kuulet jotain Kiiasta, niin sano, että minulla on asiaa... Suut oli nyt poikkeuksellisen hyvin päätelty!
Kuvassa muut paitsi Sampolle tehty ja Otsolle lupaamani Mini-munamies!

Virkkooksia ja "vieraita"

Olimme lapsenlapsen 4v synttäreillä; heillä on iso akvaario, jota kuvasin: siinä näkyy moniulotteinen heijastuma vai pitäisikö sanoa heijastumia neljässä tasossa.

"Meidän maalla" Lappajärvellä oli yksi kylvöpelto täynnä lokkeja.

Komia! Seinäjoki kuvattuna Vesitorninmäen sillalta

Viime jouluksi sain valmiiksi yhden virkatun maton Kauhavan Kangas-Aitan ohjeista. Virkattu 8:n koukulla Lilli-ontelokuteesta. Miniäni löysi sille sopivan paikan heidän punaisen tupansa yläkerran pikkueteisestä. Kori ostettu!

Amigumikurssin aikaan virkkasin yhden Munamiehen. Sain sen valmiiksi automatkalla eikä mulla ollut neulaa mukana, niinpä Munamiehen pää jäi irti. Lapsenlapset olivat syyslomailemassa ja heidän mielestään irtopäisellä Munamiehellä voi tehdä jekkuja! Otso odotti innokkaana toisen Munamiehen valmistumista; ei se ihan tunnissa synny!

 

Kaikki valmiit virkkaamani amigurumit muuttivat Hattulaan. Myös tämä Nalle, jonkatapaisen kuvan näin netissä! Näitä pitää tehdä lisää!

Meidän "vieraamme" lähdössä kotiin. Onneksi sai vielä lippuja junaan!

Päivät kuluivat nopeasti serkkuvierailuilla, uimahallissa ja Pomppulassa. Paljon olisi pitänyt vielä ehtiä leikkiä, katsoa ja tutkia...

Amigurumeja

Minun piti tänä syksynä rajata kodin ulkopuolisia harrastuksiani; päädyin tiistain käsityöpäivään ja keskiviikon liikunta-iltaan. Tiistaisin käyn Kaarakassa, jossa teemme käsillä eri tekniikoin erilaisia käyttö- tai sisustustavaroita. Pellavaiset tyynynpäälliset ovat kuivumassa saatuaan painettuja koristeita. Tiistaisin osallistun alkusyksystä myös Amigurumi- (täytetty virkattu tai neulottu nukke tai eläin) kurssille. Sieltä virisi jälleen innostus virkkaamiseen. Viikon satoa:

Ensimmäisenä sain valmiiksi Dinon, johon ohjeen löysin virkkaa-blogista.

Prismassa tapasin veljentyttären perheineen. Olin tulossa Lontoon käsityömessu-palaveristä, jossa esittelin tuleville matkakumppaneilleni viimeisiä virkkauksiani. Onneksi! Nyt mulla oli kassissa 1,5v:lle tytölle sopivaa annettavaa. Kuvat Dinosta oli ottamatta; mutta sain pari otosta, kun Dino olikin niin sopiva pikkuisen kainaloon;)

Star Warsista en runsas vuosi sitten tiennyt kuin nimen. Otso silloin vajaa 3v oli innostunut siitä ja Darth Vaderista. DV-ohjetta ei Ope ollut ehtinyt kokonaan suomentaa, mutta on mulla siihen kypärä valmis! Mutta Yodan ohjeen löysin netistä ja se onkin ensimmäinen englanniksi tekemäni käsityö!

Hupputakin tein omalla ohjeellani; hupusta tuli liian iso.

Miehen kuulin ensimmäisen kerran sanovan jotain söpöksi!

Tämän tein kuvaa katsomalla. Täältä!

 

Munamiehen aloitin jo ensimmäisellä Amigurumi-kurssi-iltana. Siihen ei ole ohjetta. Suu puuttuu, koska en vielä löytänyt sopivan väristä lankaa. Langat ovat aika ohkaisia eri tarjouskoppien löytöjä.

 

Tätä neuletyynyä aloitin myös kurssilla. Tämä ohje on Open jakamasta ohjenipusta.

Kurssilla oli puhetta myös pörröisistä hiirilangoista. Kokeilin harjata vanhaa mohairlankaa kynsiharjalla ja onnistin mielestäni saamaan hiirimäisen leluhiiren. Oikea hiiri ei ole pörröinen; tapasin yhden juuri viime viikolla!

Tässä Amigurumini samassa kuvassa paitsi se Emmalle annettu Dino.

Kesken on pari Yodaa, Datrh Vader, hevosia ja nukkeja. Myös vauvan koristossut; ne eivät kuulu Ameihin, mutta on virkkooksia. Tilasin ohjeen ja langat Margarethalta.

Tiedän: kesän käsityöt ja ostokset on edelleen kuvaamatta!

Viljan kevätlaukku ja rannekorut

Piti tietenkin tehdä Viljallekin Isoäidinneliö-laukku. Lankana Novitan Nalle Kukkaketo-ruusu.

       Kääntöpuolella on päällimäisenä Tikkuaja-Tellun virkkaama pikkuneliö.
Viime kerralla Tikkuajissa oli Isoäidinneliö-opetustuokioita, kun kaikki eivät olleet ehtineet Tilkkurekkaan.
Kauhavan Kangas-Aitan Käsityöklubissa on usein uusia asioita opeteltavana. Annikki sai neuvoa yhdelle pikkutytölle niinikään Isoäidinneliötä; joillekin neuvottiin koukuttuja lapasia ja Riitta mulle pysyvän ryijynukan virkkausta. Aloitin virkkaamalla kaksi krs kiinteitä silmukoita ja sitten Riitan oppiin: lanka kierretään etusormen ympärille kahdesti ja siitä molemmat langat koukulle. Tästä syntyikin sitten kaunis rannekoru!

   Lanka oli jo valmiikksi tyttömäistä! Tässä rannekkeita jo valmiina ja viides tulossa. (mulla on se eka, koska se mahtui omaan käteeni)

Ai, niin: olen muuttanut joitakin asetuksia vanhalla koneellani ja se aikoi ottaa kameran muistikortilta yli 600 kuvaa, joista 570 jo on koneella. Yritin muuttaa Windowsin kuva-asetuksia, mutta muutin kai jotain muuta ja vanhat kuvat vain vilisivät esiin. No, uudelle koneelle: Täällä onkin jokin uusi kuvankäsittelyohjelma, jota en siis osaa käyttää. Yritin leikata ympäriltä, niin jättikin vain kehykset! 
Siispä: kuvat ovat surkeita

Muokattu 27.4.-11: kuvia edes leikattu!

Tilkkurekkaan tutustumassa

 

               
             Marttojen ja Novitan isoäidinneliörekka vieraili tänään Seinäjoella.

 
En ollut koskaan ohjeesta tehnyt neliötä, en sen puoleen tehnyt nytkään kuin kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita jonkun tekemään neliöön. Kolme pylvästä ja YKSI kjs! Olen aina tehnyt 3p ja 3kjs! Ohjeita oli muitakin, kuulinmä viereisestä pöydästä keskustelua. Paloja on aikaa virkata syyskuun puoliväliin ja lähettää peittoja Matkakeskuksen kautta ilmaiseksi. 1.10.11 peitoilla peitetään Helsingin Tuomiokirkon portaat ja yritetään maailman suurimmalla tilkkupeitolla Guinnesin ennätysten kirjaan. Siis yhdelläkin tilkulla on mahdollista päästä Guinnesiin! Sen jälkeen peitot lahjoitetaan tarvitsijoille.

 Tässä osa rekasta sisältä Jaanan kuvaamana. Siellä olikin paljon tuttuja Tikkuajista, Kaarakasta ja Opistosta.

Kauniita väriyhdistelmiä! Vanhat rouvat sanoivat, etteihän noin kauniita patalottia raaskisi edes käyttää.

 

Mustavalkoinen(kin) on kaunista!

 Lapsille oli neulahuovutuspaja! Kun joku sai työn valmiiksi Martta nosti hänet ylös ja pyysi taputuksia. Kohta töitä alkoi valmistua hyvin nopeasti!

Näiden tuotteiden lisäksi oli myytävänä TicoTicoa, SeiskaVeikkaa ja Nallea. Ostamani Nalle Kukkaketo ruusu maksoi Halpiksessa 60c vähemmän...

Junamatkalla hakemaan Otsoa Hämeenlinnan asemalta virkkasin isoäidinneliöitä varhain oppimallani tavalla Novitan PunatulkkuNallesta! Kokosin niistä Otsolle pikkuolkalaukun, josta hän oli kovasti mielissään. Vuori siihen pitää vielä laittaa, etteivät pikkutavarat putoile reiistä. 

 Kun en muistanut kotoa ottaa Otson junamatkaa varten mitään leluja mukaani, keksin autossa, että virkkaan hänelle käärmeen tai madon. Mutta, koska mulla ei ollut mitään täytettä, keksin ostaa lakupötkön ja mikä vielä parempi, löysin PaksunPepen. Mato oli myös isosiskoViljan mieleen, niin että mumma lupasi hänelle samnlaisen, kunhan Vilja palaa Lontoosta kotiin.

Tilkkurekka Seinäjoen torilla la 19.3.-11 klo 9.30-17.30

Isoäidinneliöillä maailman suurin tilkkupeitto

Martat-sivulla tärkeää tietoa!

 
- Suosittu Tilkkurekkamme lähtee liikkeelle vielä kerran. Seinäjoella vietetään tilkkupäivää lauantaina 19.3. Käy koukkuun ja tule paikan päälle virkkaamaan. Jos et osaa, martat opettavat. Rekan tarkan sijainnin kerromme heti sen varmistuttua. Laittakaa viestiä eteenpäin ystävillenne! Lainaus FB:n Isoäidinneliö-sivulta

- Tilkkurekka lauantaina Seinäjoen torilla klo 9.30-17.30

http://www.ilkka.fi/
Suuren suosion saanut valtakunnallinen tilkkutäkkirekka on lauantaina kello 9.30-17.30 Seinäjoen torilla. Tilkkuja voi tulla virkkaamaan rekkaan neulekerhomeiningillä. Tilkuista tehdään tilkkutäkkejä, joista puolestaan kootaan maailman suurin tilkkut.. Lainaus FB:stä

                                                                                    Kuva Käspaikka

- Tilkkurekka-kiertueen sekä koko kampanjan tavoitteena on pitää yllä ja jatkaa käsityöperinteitä: tuttu idea tarjoillaan nyt uudella asenteella. Kampanjan tavoitteena on myös kerätä mahdollisimman paljon tilkuista tehtyjä peittoja ja koota niistä maailman suurin tilkkupeitto syksyllä 2011. Maailmanennätystempauksen jälkeen pienet peitot ja lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen mm. Ensi- ja turvakotien liitolle.

Tilkkurekan kahden viikon Suomi-kiertue lähtee liikkeelle Jyväskylästä maanantaina 7.2. ja päättyy Kajaaniin sunnuntaina 20.2. Kiertue käy yhteensä 12 paikkakunnalla. Tilkkurekassa on mahdollisuus opetella Isoäidinneliön nimellä kulkevan virkattavan tilkun tekemistä marttojen opastuksella. Rekassa on lapsille huovutustöitä eikä villasukkaakaan ole unohdettu. Rekasta löytyy myös soma tilkkunäyttely ja jaossa on innostavia O(p)i Isoäidinneliö! -ohjeita.Tilkkujen tekemistä opetellaan ensi vuonna myös kouluissa tekstiiliopettajien johdolla.
Tilkkurekka-kiertueen ja hyväntekeväisyyskampanjan myötä tekstiilityönopettajat, martat ja novitalaiset haluavat pitää yllä käsityöperinteitä sekä jakaa itse tekemisen iloa ja yhteisöllisyyden kokemusta niin koululaisille kuin muillekin arjen kiireisille. Hidastaminen nykyarjessa nähdään tärkeänä voimavarana.
Tilkkuja voi tulla virkkaamaan ja neulomaan rekkaan neulekerhomeiningillä. Käsitöiden lomassa Paulig tarjoaa vastuullisesti tuotettua Mundo-kahvia. Tilkkupeittoja voivat lahjoittaa maailmanennätyskampanjaan myös erilaiset käsityökerhot, työ- tai muut yhteisöt.
Isoäidinneliö sopii muuhunkin kuin tilkkupeiton paloiksi. Kun tekniikan oppii, ideoita ja toteutustapoja vaihdellen on helppo tehdä neliöistä esimerkiksi suosittuja torkkupeittoja, mattoja, tyynyjä ja monenlaisia asusteita.
Yhteistyössä:
Marttaliitto, Tekstiiliopettajaliitto, Paulig, Juju-kerho Lainaus Novitan sivuilta


Tilkkurekassa on myytävänä joitakin Novitan lankoja, mutta se, virkataanko neliöt omilla langoilla rekassa, ei ole käynyt mistään lukemastani ilmi!?

               Väriä vaihtavasta Vironvillasta virkattu ja pesukonehuovutettu olkalaukkuni

 
  Minä haen torstaina Otson, 3v Hämeenlinnan asemalta junalla. Tytär tyttärineen piipahtavat Lontoossa tyttären ystävän nelikymppisillä, Vilja leikkimässä oman ystävänsä kanssa ja tietysti myös shoppailemassa.
 Me Otson kanssa kiipeämme Tilkkurekkaan ja ehkä Otso myös sen veturiin...