Rasat

Vilja pyysi BadPigs-lapasia. Mummalla ei ollut ihan oikeanväristä lankaa, mutta Vilja kelpuutti vähän vihreään päin olevat langat. Tosin näitä ei ole vielä kelpuutettu käteen; Viljalla edelleen eriparilapaset koulussa; ei kuulema kiusata. Ennen kyllä olisi!

                             SandnesGarnia ja 7veljestä yhdessä. 
Vähän näistäkin tuli kummituksen näköiset, kuten Viljan lempileivokset ;)

 Näitä sai viikko sitten Salosen Leipomosta Katinalasta; molemmat lapsenlapset niistä pitivät. Sokerilevyn alla perunaleivos, ilman rommia.

Hauska päivä PowerParkissa

Juhannuksen jälkeen menimme Tyttären, Vanhemman Poikani ja Tyttärenlasten kanssa säätiedoitusta uhmaten PowerParkiin, josta meillä oli jo ennestään hyviä kokemuksia. (Vävy meni jo töihin ja Paappa jäi kotimieheksi)

 Sisäänkäynnin lähellä oli pienille sopivia laitteita, kuten Grazy House

 Vilja ja Otso ajelivat Dino Safarille yhdessä Äidin ja Enon kanssa.

                               Diggerissä lasten oli hauska kiivetä ja lasketella

 Thunderbirdiin (kuvassa) ja Cobraan pääsivät Viljan tarkistuskäynnistä huolimatta vain vähän pidemmät ihmiset ;) Äiti ja Eno sieltä vilkuttavat...

 Jumpin' Starissa Otso kävi monen monta kertaa

                       Jump Around oli myös Otson mieleen

 Hurjannäköinen Neo's Twister oli erityisesti Viljan mieleen

 Captain Hook oli lapsillemme aika kesy laite! Vieressä kunnostettavana vanha laiva ja takana rakennettiin uutta ravintolaa, nyttemmin avattua Kwai Bridge Restaurantia.

 75m korkea Dragon Tower tarjosi hurjan näköistä kyytiä, joskin myös rauhallisempaa maisemakierrosta. (Me jätimme väliin, mutta jos ensi vuonna Vilja sinne tahtoo ja pääsee, niin ainakaan mumma ei mene kaveriksi!)

                       Chuck Vagoniin lapset pääsivät keskenään.

                      Mini 12 antoi Otsolle sopivaa vauhtia

                                    Törmäilyautoilu on kai kaikista hauskaa?!

 Tällä välin mumma kävi etsimässä karkkikauppaa ja löysikin kaupan, jossa oli monenlaisia hauskoja karkkijuttuja, joista suurin osa täysin outoja. Suklaapatukan joku söi ihan itsekseen, hyvä, kun ehti kuvaamaan autoilijoita ;)

Pomppulinnassa oli hauska hyppiä ja juosta! Sinne pääsivät vain alle 130 senttiset, joidenkin harmiksi! (Enkä tarkoita tässä itseäni)

                                         Puuvuoristorataa, ja Boosteria...

Röllimetsässä tapasimme Röllin ja Metsänhengen. Siellä on monenlaista näkemistä, vähän pelottavaakin pienille. Röllimetsässä oli uuden Rölli-elokuvan lavasteet tekeillä...

 Lapset olisivat viihtyneet vain katselemalla Röllin sydän- elokuvaa Röllin töllissä.

                     Kidiustalossa ikuistimme itsemme peilien kautta!

PowerPark on kaikenikäisille sopiva huvipaikka: siellä on kauniita rakennuksia, istutuksia, siistiä ja paljon ravintoloita. Eikä tarvitse jonottaa tuntikaupalla. Käyntipäivänämme siellä ei ollut kovin paljon ihmisiä; sääkin suosi, vaikka tummia pilviä oli aika ajoin taivaalla.


Huom: tämä ei ole maksettu mainos!

Juhannusta juhlimassa

Meidän maalle tulivat kaikki kolme lastani perheineen, ainakin aatoksi yhdessä grillaamaan, savustamaan ja syömään...

Illan tullessa katselimme Juhannusjunan kulkua televisiosta. Tässä kuva seisahtuu Seinäjoen Matkakeskukseen. Siellä oli ollut aika kylmä, mutta kiva oli ollut kuunnella musiikkia ja tavata tuttuja ihmisiä, kertoi paikalla ollut Kälyni.

Tyttärentytär suunnitteli Barbielle vuodetta, jossa olisi kymmenen patjaa, tässä päädyt. Työ jäi tosin kesken; toki etsimme Vinkan vintiltä pahvia ja muuta tarviketta sitä varten ja Vilja piirsi ja mittasi ja mumma leikkasi...

Suuri osa perheestä lähti Kauhavalle ihailemaan viimeistä Lentäjien Juhannuksen lentonäytöstä. Tässä Patroil Suisse tyttären kuvaamana.

Vävy vietti synttäreitään, kynttilät kierrätetty Vanhemman poikani kakusta.
Nyt ei kynttilät syttyneet palamaan, Vävy sai kaikki puhallettuakin kerralla ;)

Ohjelmaan kuului tietysti veneilyä. Etumaisessa veneessä Nuorempi poikani ja Nuorempi Miniäni, Vävyni ja Otso. Takimmaisessa Paappa, Tytär ja Vilja. 

Veneilyyn kuului myös Kultaisen noutajamme Daavidin tuhkan sirottelu Lappajärveen; Daavid kun oli erittäin innokas veneessä istuja. Soitin kunnan ympäristösihteerille ja sain luvan tähän. Veneilijät sirottelivat osan ja Mumma ripotteli laiturilta osan (Nuorin Sisar kuvasi) ja vielä jäi vähän laitettavaksi Leenu-Kissumme hautaan Vinkan pihalle...

Tytär ja Vävy lähtivät kiertämään Lappajärveä, 72 km, kolmessa tunnissa! Hehän pyöräilevät usein 10 km työmatkansa, toisella lapsi  (enää vain yksi) peräkärryssä.

Otso halusi ongelle. Tässä kolmen hengen kalansaalis! Yksi kala pääsi karkuun.

Paappa perkasi, Mumma paistoi ja söi! Lapset eivät sitten suostuneetkaan maistamaan...

Monenlaista leikkiä ja peliä mahtui päiviin. Hauskaa oli Otsolla olla Pussi-Ukkona...

Lovikkaita ja vihaisia lintuja?

Tumppurekan innoittamana kudoin muutamat Lovikkaat:

Kokoa 4-5v, Huopanen Minimanin alekorista, Otsolle

 Tumppurekasta ostetusta Huopasesta Viljalle

               Aikuisen lovikkaat on ohjeen mukaan höyrytetty ja harjattu

     Alimmaisena n 2v Lovikkaat (kahdesta kerästä tuli nämä kolmet ja vähän vielä jäikin)

Kaksinkertaisesta Huopasesta kudoin lapaset matkalla Seinäjoki-- Lappajärvi. Koko 4-5v. Hahmojen silmien ja muiden osien virkkaamiseen menikin sitten useampi tunti!

Nämä ovat kokoa Vilja; hän pitää reilun kokoisista vaatteista

Nämä ovat samaa kokoa, paitsi varret on pidemmät

Nämä rasat on jo matkallaHattulaan; toivottavasti kelpaavat lapsillekin!
Facebookin "Ihania lapasia" sivustolla on näillä monta tykkääjää ;)

Välillä jotain käsityötäkin

Syyskuussa Kaarakan talon neulekoulussa opettelimme Möbius-huivin aloituksen.
Videolla Cat Bordhi esittelee tämän aloituksen; täältä jo tarkastin, kun aloitin toista Möbiustani. Videon löysin toistaiseksi entiseltä Tikkuajalta täältä. Tämäkin Möbius jäi pitkäksi aikaa vaiheeseen, koska siitä tuli itselleni liian pieni tai olisi se hupuksi sopinut! Päättelemättä oli pari kuukautta. Ystäväni, joka näitä heti teki useamman, sitä kokeili ja arvelin suvusta löytyvän sopivankokoisia "tyttösiä".
Veljentyttärelle sen annoin, kun olimme tyhjentämässä hänen ja kummityttäreni isän asuntoa. Veli muutti vanhainkotiin, vain 76v:na.

Lankana Dropsin Alpakka ja Austermannin Palila, pyöröpuikko, 100 cm; silmukoita 130, 10 krs oikeaa ja 10 krs nurjaa. Tai tämähän kudotaan aina oikein, työ vain käännetään 7-10 krs:n välein. Lankaa kulutin 4 Alpakkaa ja 2 Palilaa, koska halusin siitä mallikappaletta pidemmän.

Toinen Möbiukseni taas on vaiheessa siksi, kun siinä on liian paljon silmukoita! Sitähän ei voi kokeilla kesken neulomisen. Mutta mallitilkunhan aina voisi tehdä!

Tyttärentytär oli jo saanut miniMunamiehen ja -poika odotti omaansa. Mumma oli ihan varma, että kun Otso lauanataina tupsahti ovesta, niin ensimmäinen kysymys on: "Onko mun miniMunamies valmis?" Ei ollutkaan, mutta hän ilahtui kovasti, kun se oli valmis; eikä sillekään tarvinnut tehdä suuta; toki hän sitä vähän mietti!

MiniMunamies on 5cm, pikkuisen pienempi kuin Viljan saama. Jotain sanottavaa Viljalla mummalle olisikin ollut, mutta ilmeisesti se kuitenkin unohtui, kun luvattua puhelua ei ole tullut.

Otso ja isi olivat täällä ystävän synttäreillä. Vilja ja äiti olivat Oopperassa (Otson päiväkodin järjestämällä oopperamatkalla), jossa katsoivat 10 min Pähkinänsärkijää, kunnes lavasteet tippuivat eikä vikaa saatu korjattua. Saavat uuden esityksen 22.12. (luki paappa Hesarista) muttei se varmaan kaikille mukana olleille, ympäri Suomea tulleille, käy. Muut esitykset ovat loppuunmyytyjä.

Olemme taas päätyneet isovanhemmiksi

Lapsiperheen elämä-viikko on ohi! On ollut hauskaa, joskin myös haasteita!

Joulukuun ensimmäistä odotettiin koko ajan. Tosin ensin Otso, 4v, tietäen, että kalenterin saa avata, kun vanhemmat ovat Amerikassa, luuli, että ensimmäisen luukun saa avata heti, kun kerran vanhemmat on matkaan saateltu (viime viikon perjantaina). Mutta piti vielä jaksaa odottaa monta päivää! Lapsilla on Kinder-suklaa-kalenterit ja Lego-kalenterit. Helpompia on aamuherätykset joulukuussa!

Tyttärentyttärellä on edelleen etupäässä vain tyhmiä vaatteita! Ja mumman mielestä lapsi pukeutuu liian vähiin vaatteisiin! Aivan toisin kuin luokkatoverit (ja Otso ja mumma)! Mumma on sanut olla koulumatkoilla repunkantajana; painava on lapsen reppu, hän kuljettaa kaikkia kirjoja joka päivä kodin ja koulun väliä.
Koska mumma ei osannut tehdä oikeanlaista (minkäänlaista ohjetta ei annettu, paitsi että tukka pitää olla kiinni) kampausta sirkuskouluun, niin menimme sitten Sello-orkesteritreeneihin Sibelius-opistolle. Molemmat olivat suunnilleen samaan aikaan. Kun lähdimmekin selloon, (se alkoi varttia aiemmin) niin tuli kiire ja nuotit jäivät kotiin. Onneksi kahdella soittajalla oli yhteinen nuottiteline ja tarvittiin vain yhdet nuotit. Soittajaiset on ensi perjantaina Sibelius-opistolla klo 16!

Otso ja paappa katselivat Verkatehtaan viidennen kerroksen ikkunasta Hämeenlinnaa ja muuta maailmaa. Otso kyseli, missä on Amerikka ja missä Lanska, jota paappa ei tiennyt. Arvasi se paappa sitten Otson tarkoittavan Ranskaa. Otso: "Siellä asuu ranskalasia ihmisiä. Minä en osaa puhua ranskaa. Minä osaan vain englantia ja suomea!" Lähellä olevia teinityttöjäkin nauratti. Mutta osaahan Otso englantia, kun on englanninkielipainotteisessa päiväkodissa oppinut, monta sanaa. (Paappa kotona kyseli!)

Lapset saivat sunnuntaina aivan kaikessa rauhassa kylpeä! Aikaa meni 3 tuntia eivätkä vieläkään olisi tahtoneet tulla pois, mutta ruoka alkoi olla valmista. Vaikka mumma paistoikin pikku-kinkkua vain kiertoilmalla ensimmäisen tunnin; toisiksi pani lämmönkin päälle! Lämmintä vettä vain välillä mumma lisäsi lasten ammeisiin eikä tainnut kastella hihojaankaan kuin kaksi kertaa. Täällä on niin hienot hanat ettei vanhat osaa niitä käyttää! Katosta tulee sadetta, jos kääntää väärään suuntaan. Ja toisesta tulee kuumaa, vaikka kääntäis kumpaan suuntaan tahansa... En sen puoleen osaa käyttää keittiönkään hanoja; nekin on uudet! Toisesta tulee kuumaa ja toisesta lämmintä, paitsi jos kauan päästää, niin saa sieltä kylmääkin.  Sitten on vielä käsienpesuhana, jota en ole kertaakaan saanut toimimaan pestäkseni siinä käsiäni, vaan aina vahingossa sen saa päälle ja varsinkin, kun ei olisi tarvinnut kastella juuri kuivattua allasta!

Otso tiesi kertoa, että päiväkodin lähelle avataan uusi Sale-kauppa ja siellä päätimme pistäytyä tullessamme perjantaina tavalliselta sellotunnilta. Lapset olivat varmoja, että joka kaupassa on leluosasto ja niinhän se taitaa olla! Lelut löytyivät, muttei niitä ostettu. Katsottiin vaan, mitkä olisi voinut ostaa!

Paappa ihmetteli, kun Otso leikin tiimellyksessä jatkuvasti suki tukkaa sivummalle. Ei se liian pitkältä näyttänyt, mutta kun illalla sitä kampasimme kylpyhuoneesssa, mumma huomasi, että muutamat haivenet ulottuivat nenänpäähän asti. Siitäkös Otso riemastui, että hänestä tulee Tähkäpää! Niinpä saksittiin vähän, ettei Otso sentään tytöksi muutu.

On paappakin saanut osallistua monenlaisiin autoleikkeihin Otson kanssa! Milloin on saanut olla rosvo, milloin joku muu!

Wiihinkin meidät on laitettu! Mutta oli vaikeaa kuntoilua: aina mumma hyppäsi tyhjään tai suuri musta pallo huitaisi mumman alas! Ja paappa nauroi!!! Muttei hän ollut yhtään parempi; ei tainnut päästä edes niin pitkälle kuin mumma.

Tänään Otso heräsi jo kuudelta! Tulimme netistä katsomaan, voisiko koneen saapumista New Yorkista seurata; sitä sivua emme löytäneet, mutta näimme, että kone on noin tunnin etuajassa. Ennen lastenohjelmien alkua Otso pelasi PikkuKakkosen peliä (toisen kerran viikon aikana, tiedoksi vanhemmille;)). Viljakin herätettiin! Lastenohjelmia tuli vielä, kun äiti ja isi jo kurkistivat keittiön ikkunasta. Voi, sitä riemua ja haleja ja pusuja!

Chicagosta ei ollut löytynyt oikein lelukaupaa, mutta ihania joulukoristeita saatiin ja ToyStoryn hahmot! Amerikkalasia vaahtokarkkeja, vaahterasiirappia, suihkutettavaa piparkakkukoriste-ainetta (joiden takia tyttären matkalaukku on tarkastettu ja lukkokin väkisin avattu! Laukussa oli lappu, jossa kerrottiin siitä. Olivat pahoillaan, mutteivat vastaa!).

Vanhemmat menivät pariksi tunniksi nukkumaan, mutte eiväthän lapset kauan malttaneet olla menemättä makuuhuoneeseen...
Matkakuvat on katsottu Wiin kautta, tähtitaivas nähty pimeässä keittiössä ja lapset ovat nukkumassa.
Huomenna mumma ja paappa lähtevät takaisin Etelä-Pohjanmaalle valmistelemaan seuraavan viikonlopun vierasvaraa: Otso ja isi tulevat meille isin ja äidin ystävän synttäreille  (Vilja ja äiti menevät balettiin tms)
ja veljentyttäriä tulee myös Seinäjoelle silloin ;)

Mumma sai valmiiksi myös kavereiden Munamiehet! Ensimmäisellä ei ollut suuta eikä lapset niitä vaatineetkaan. Mutta kun tein Otson kaverille Munamiestä, niin Otso halusi sille suun. Ja niinpä mumma pisteli viime yönä kaikille Munamiehille suut! Mutta se oli virhe! Niillä ei (Viljan mielestä) kuulu olla suuta! Ensin suut pois Viljan omilta. Vilja soitti kolme puhelua ja sai lopulta toisen ystävän äidin kiinni ja hienosti sanoi puhelimeen: minulla olisi Iidalta kysyttävää! Ei suuta Iidankaan omalle! Vilja vielä opasti, jos kuulet jotain Kiiasta, niin sano, että minulla on asiaa... Suut oli nyt poikkeuksellisen hyvin päätelty!
Kuvassa muut paitsi Sampolle tehty ja Otsolle lupaamani Mini-munamies!

Kaarakan talossa, niinkuin jotkut ovat lukeneet Sipin silmukoista ja Intsun blogista, oli syksyn yhtenä työtapana lasimosaiikki. Ei siinä kauan nokka tuhissut, kun mun työni oli valmis. Ihan oma ideointi ja työ;) Parempaan tulokseen olisi varmaan päässyt jopa lapsenlapseni, Vilja 7v. Mosaiikkirivit on tahallisesti epätasaisia; enkelin mekko hulmuaa...

Viime perjantaista kertovasta jutusta  Otson päiväkodissa puuttui nämä tontut , jotka Viljan kanssa teimme. Näkyykö 59v ikäero? Siis tekijöissä! Paksu on mumman.

Otson ja mumman yhteiskorttiaskartelu. Mumma leikkasi pyöreät ja Otso muut. Otso, 4v suunnitteli ja liimasi!

Lauantaina kävimme Viljan kanssa kaupassa; kävimme kaikin perjantaina, mutta jotain jäi vielä ostamatta! Mumma sen ihanan kilpparin taisi ensiksi nähdä; tuo pitäisi ostaa Otsolle! Meillähän oli pikkujoulu illalla.

Jos ette kerro kellekään, niin karppaajamumma söi kaksi joulutorttua, yhden päikyssä perjantaina ja toisen pikkujoulujuhlissa kotona!

Kumpikin lapsi sai kolme pakettia: Taskulamput. Ne ovat mumman varastosta; päiväkodissa valopäivänä olleet käytössä, monta vuotta sitten!
Viljalla päällään mumman tyttärelleen v-78 ompelema kummituspuvun mekko, joka kävi pikkujouluenkelin asuksi;)

                      Otsokin osasi heti valotella!

Tämä mumman Kaarakassa viime jouluksi neulahuovuttama Tonttutyttö oli Viljan toisessa paketissa; villaa ja Fanttilankaa ja huopaneuloja

 

Tämä iso Tonttupoika oli Otson paketissa. Nämä eivät ole leluja, vaan koristeita!

 

Tässä Tonttupoika lähikuvassa.

Kolmansissa paketeissa oli nämä suuri- ja surusilmäiset kilpparimerirosvo ja kirahvinpokanen, joita Otso esittelee Viljan ollessa kuvataidekoulun pikkujouluissa, tänäiltana.

Kuvasin myös Viljan iltapäiväkerhossa tekemän Barbapupun.

Illalla luemme aina kirjoja, ensin Otsolle sopivaa; tänään loppuun Alison Uttley Pikkuharmaakani sirkuksessa. Sitten kertomus tai pari Perheen KuvaRaamatusta. Lopuksi erityisesti Viljalle Antoine de Saint-Exupèryn Pikku Prinssiä. Tässä vaiheessa Otso nukahtaa...
Hamaassa nuoruudessa meidän "seurapiireihin" kuului vain Pikku Prinssin ihailijoita!

Pari virhettä bongasin esikatselussa, vaan en sitten enää niitä löytänyt...