Juhannusta juhlimassa

Meidän maalle tulivat kaikki kolme lastani perheineen, ainakin aatoksi yhdessä grillaamaan, savustamaan ja syömään...

Illan tullessa katselimme Juhannusjunan kulkua televisiosta. Tässä kuva seisahtuu Seinäjoen Matkakeskukseen. Siellä oli ollut aika kylmä, mutta kiva oli ollut kuunnella musiikkia ja tavata tuttuja ihmisiä, kertoi paikalla ollut Kälyni.

Tyttärentytär suunnitteli Barbielle vuodetta, jossa olisi kymmenen patjaa, tässä päädyt. Työ jäi tosin kesken; toki etsimme Vinkan vintiltä pahvia ja muuta tarviketta sitä varten ja Vilja piirsi ja mittasi ja mumma leikkasi...

Suuri osa perheestä lähti Kauhavalle ihailemaan viimeistä Lentäjien Juhannuksen lentonäytöstä. Tässä Patroil Suisse tyttären kuvaamana.

Vävy vietti synttäreitään, kynttilät kierrätetty Vanhemman poikani kakusta.
Nyt ei kynttilät syttyneet palamaan, Vävy sai kaikki puhallettuakin kerralla ;)

Ohjelmaan kuului tietysti veneilyä. Etumaisessa veneessä Nuorempi poikani ja Nuorempi Miniäni, Vävyni ja Otso. Takimmaisessa Paappa, Tytär ja Vilja. 

Veneilyyn kuului myös Kultaisen noutajamme Daavidin tuhkan sirottelu Lappajärveen; Daavid kun oli erittäin innokas veneessä istuja. Soitin kunnan ympäristösihteerille ja sain luvan tähän. Veneilijät sirottelivat osan ja Mumma ripotteli laiturilta osan (Nuorin Sisar kuvasi) ja vielä jäi vähän laitettavaksi Leenu-Kissumme hautaan Vinkan pihalle...

Tytär ja Vävy lähtivät kiertämään Lappajärveä, 72 km, kolmessa tunnissa! Hehän pyöräilevät usein 10 km työmatkansa, toisella lapsi  (enää vain yksi) peräkärryssä.

Otso halusi ongelle. Tässä kolmen hengen kalansaalis! Yksi kala pääsi karkuun.

Paappa perkasi, Mumma paistoi ja söi! Lapset eivät sitten suostuneetkaan maistamaan...

Monenlaista leikkiä ja peliä mahtui päiviin. Hauskaa oli Otsolla olla Pussi-Ukkona...

Kesän mittaan...

Meidän oman pienen Leenu-kissimme jouduin lähettämään eläinten taivaaseen Kultis-Daavidin luo kesäkuussa. Leenu, 17v, joutui mökkipihallamme puolivillin kollikissan pahoinpitelemäksi eikä se siitä enää toipunut lääkityksistä ja pakkoruokinnasta huolimatta.
Olin kätilönä, kun nuori Latz-kissa-emomme synnytti seitsemän poikasta ja muistan Leenun hauskan naaman heti sen synnyttyä. Vieroitin poikaset, koska ne olivat jo emoaan isompia. Muut kissat muuttivat mikä minnekin ja vain Leenu jäi meille. Se ei ollut mikään sylikissa, mutta tykkäsi maata sohvalla makaajan rinnalla. Se pesi koiran silmät  ja naaman ja makasi sen etutassujen välissä. Sehän oli jo kolmevuotias, kun Daavid tuli meille. Ihan selvästä se kaipasi Daavidia sen kuoltua...

Tämän kuvan otin kesällä -09 meidän maalla. Leenu, 15v hyppäsi ikkunan taakse naukumaan halutessaan sisälle. Sen toinen reitti sisälle oli kivijalanluukusta perunakellarin tikoille naukumaan.

Tässä Leenu ei enää pysynyt pystyssä; en sentään kurista sitä, vaan käännän sen hauskan naaman viimeisen kerran kameraa kohti. Eläinlääkäri oli jo tilattu!

Ajelimme Miehen kanssa maalle ja teimme haudan pihaan.

 

 Heinäkuun lopussa Vimpelin Saarikentälle oli tulossa konsertti. Samalla matkalla kävin kuvaamassa Vimpelin pyöreän kirkon, jossa mieheni on päässyt ripille 50v sitten. Meidän luokkaretkikin Seinäjoen tyttölyseosta suuntautui joskus 60-luvun alussa Vimpeliin, kävimme kirkossa ja Saarikentällä ja tapasimme kylän poikiakin;) Liekö ollut Miehenikin paikalla; ainakin hän muisteli nähneensä kuorma-auton lavan täynnä tyttöjä!

  Tarja Lunnas, joka on lappajärveläissyntyinen lauloi konsertin alkupuolella kauniita laulujaan. Jos hän maailmalla kertoisi olevansa Lappajärveltä kotoisin, hänen suosionsa täällä olisi aivan eri luokkaa!

 Konserttia jatkoivat Matti ja Teppo. Kauniita ja koskettaviakin lauluja heilläkin on. Mattihan se etupäässä oli äänessä laulaen ja puhuen. Hauskoja juttuja riitti, lähes toisen solvaamiseen asti. Kai se on sitä veljesrakkautta! Matti kertoi fanien valokuvaavan Teppoa yläpäästä ja häntä alapäästä, ilmeisesti hänen kenkiään. No, pidin varani ja otin kuvan niistä kengistä, mutta ei niissä mitään kuvattavaa ollut. Ihan tavalliset miestenkengät! Odotin näkeväni krokotiilinnahkaiset bootsit, vähintäin!

Elokuun alussa oli Miehen Sisarenpojantyttären rippijuhla Laihian kirkossa.

Harvassa kirkossa on seinähirret näkyvissä.

 Nuorimman Sisareni Tyttärentytär oli Lappajärvellä pesisleirillä. Tauolla kävimme Sisaren kanssa Lappajärven museossa, jossa oli mm Lappajärven Veikkojen näyttely. Kuvasin toki niitäkin, mutta kiinnostavammat esiin! Parina kesänä siellä on ollut kansakoulunäyttely, josta osa on jäänyt museolle esiin, kuten kansio jokaisesta kansakolusta. Tässä kuvassa Mieheni on ekaluokkalaisena, 6v:na. Naapurin Esteri oli pyytänyt häntä kanssaan kouluun, kun hänen vieressään on vapaa paikkakin! Ja niinhän Mies sitten meni. Kuvauspäivänä Esteri itse oli poissa koulusta. Esterin sisar oli pitänyt pikkulapsille hyvää koulua; Mies oppi lukemaan 5 v:na!

Tässä pulpetti 1910-luvulta Lappajärven Ylipään koulusta.

Pesäpalloleiriläisistä en voi laittaa kuvia, kun en ole kysynyt heidän vanhemmiltaan. Leiriläisillä oli leirin päättäjäiset ja palkintojen jako Halkosaaren kesäteatterissa ja lopuksi disko. Heidän siivellään pääsin lopultakin Halkosaaren lavalle. Siellä on Isäni ja Veljeni monet tanssit soittaneet. Isällä oli Isku-Pojat-tanssiorkesteri yli 40v.

Lavalla on edelleen kesäisin monet tanssit, joissa on kuuluja solisteja. Ohjeet seinällä, kuinka tansseissa haetaan!

 

Seuraava mainittava tapahtuma oli Miehen Sisaren 80v-juhlat ja hänen ja Miehensä 60v hääjuhla. Juhlat pidettiin Kivitipun naapurissa Taavin tuvalla. Tässä linkki Lappajärven matkailu- ym kohteisiin.

 

Tässä Sisar ylhäällä vasemmalla n 70v sitten ystäviensä kanssa.

 

Yksi lapsenlapsi oli tehnyt taulun heidän kihlakuvastaan.

Pikainen lastenhoitokeikka Hattulaan; ei oltukaan nähty lapsenlapsia sitten juhannuksen. Otso halusi aamupuuroksi mannapuuroa, jota Isänsä kanssa tässä keittelee. Äiti on töissä, Isällä on vielä lomaa ja Vilja-sisko on mennyt jo kouluun Isän ja Mumman saattelemana.

Kotimatkalla poikkesimme Tampereen Ikeassa ostamassa uuden tietokonepöydän. Tosin lasku nousi moninkertaiseksi! Ruokalassa kuvasin kätevät tarjotinkärryt!

 Radiosta kuulimme: Leveä kuljetus matkalla Ikaalisista Hämeenlinnaan. Perillä klo 20. Sieltähän se tuli melkein kohta vastaan. Mitä lavalla olevat rakenteet oli, sitä emme ehtineet saada selville.

Seinäjoen torilla oli ranskalaiset ruokarekat tuotteineen. Juustorekasta ostin ekalla kerralla ao juustot ja seuraavalla vielä kahta. Kaisalla monipuolinen kuvaus torista.

 Ylin on aika haisevaa, keskellä kammottavan vihreää ja alimpana vuohenjuustoa. Kaikki syötävän hyviä!

Oliiveja ostin myös ja saippuoita; saippuat lähinnä tuoksuiksi kylppäriin ja liinavaatekaappiinkin laitoin yhden.
Keskiviikkona mulla oli treffit Ystävän kanssa; istuimme torin laidalla virkkaamassa sytomyssyjä ja paransimme maailmaa!
Perjantaina Sisareni ja Mieheni kanssa katselimme limunaatia nauttien torielämää ja paransimme tietysti maailmaa!

Seinäjoen kaupunginteatteri esittää kaupungintalon kupeessa näytelmää ajasta ennen Lakeuden ristin rakentamista. Siitäkin on kattava kuvaus Kaisalla!
Sitä olimme katsomassa lauantai-illalla, mutta teen siitä oman tarinansa. Me tyttölyseolaiset olimme muiden mukana kirkkoa rakentamassa keräten paperia kirkon penkkien ostamiseksi.

Vuoden ensimmäiset käsityöt

Loppiasena lähdimme Hattulaan tapaamaan Tytärtäni perheineen ja nuorempi Poikakin Morsmaikkoineen oli tulossa sinne. Isännän auto oli lämmityksessä ja pakattu ja emäntäkin istui autossa. Lopulta isäntäkin kerkesi starttaamaan paljon kehutun autonsa, mutta ei kuulunut yhtään mitään. Siispä akku pikalataukseen. Vajaan tunnin kuluttua viisari ei ollut liikahtanut yhtään eikä auto edellenkään inahtanutkaan. Onneksi isäntä oli laittanut emännän auton lämpenemään; auto starttasikin heti. Niinpä tavarat autosta toiseen, paitsi sukset ja hiihtokamppeet jätimme kotiin. Kultiksen kanssakin oli vähän hankalaa, kun sen paikka oli nyt takapenkillä eikä meinattu saada penkin suojaa paikoilleen, kun koira oli niin innoissaan tulossa mukaan. (Viisas koira valitsee kesähelteillä mieluummin emännän auton, ei ehkä turvallisemman kyydin vaan ilmastoinnin takia.) Matka sujui ongelmitta, pysähdyimme vain Tei-Tuvan herkulliselle lounaalle.

Perjantaina lapset ja miehet lähtivät Hämeenlinnaan Tykistömuseoon ja me tyttären kanssa ajoimme Ideaparkiin, jossa olisi kaupat saman katon alla. Tyttärellä oli tarvetta takkiin, puhelimeen, minä tarvitsisin talvikengät ja vähän kuusen alle pantavaa, ruokakaupassa olisi myös käytävä.

Tyttärelle löytyi mielestämme kaunis, naisellinen toppis. Siihen tarvittiin kaulaliina. Onneksi Prismassa oli lankaa: PuroMetsää ja Modasta löytyi ohje Verkkokauluriin, joka tosin oli Kauhavan Kangas-Aitan villamattolangalle suunnitelltu. No silmukoita vähän enemmän! Kauluria voi käyttää näin:

tai vaikkapa näin:

Sormikkaiden päälle sopivat kämmekkäät tein vanhalla tutulla mallillani: takareunavirkkauksella. Hauskasti sattui rannekkeista tulemaan melkein samanväriset, vaikka toinen loppukerästä ja toinen seuraavan alusta. (Kamera muuttaa vähän väritystä.)

Puhelin ja kengät jäivät ostamatta, mutta kuusen alle tuli täytettä ja ruokaakin ostimme.


Nämä ovat ensimmäisinä tänä vuonna valmistuneet, kolmannet tanskalais-tossukkani, vihreänkirjavaa Isoveljeä ja valkoista Seiskaveikkaa. Aloitin kukkaohjeella, mutta muutin matkan varrella kuviota yksinkertaisemmaksi, kun  kuvio ei paljon erottunut, koska kirjavassakin langassa oli aika paljon valkoista.

Nämä tossukat lähtivät eilen aamulla Brysseliin kummityttäreni pojan laukussa. Heillä on kylmät laittiat, joten villasukat  on tarpeen. Löysin kaapistani joskus kutomani  ruskeat Kurttusukat kummityttärelle.

Tytär oli ostanut Saksasta kissoilleen kiipeilypuun, jonka hän kasasi vierashuoneen nurkkaan. Yläkuvassa Lumikukka tutustuu kiipeilypuuhun

                    ja valitsi turvallisen tuntuisen pesäkolon.

Toinen kissa on paljon arempi ja lauman alamainen, koska on leikattu kolli, Musta Salama, vaikka onkin paljon isompi ja rotevampi kuin myös leikattu narttu, Lumikukka. Molemmat kissat on löytökissoja ja olleet perheessä vuoden verran. Lumikukka kesäaikaan kantaa myös perheelle ruokaa: kymmenittäin hiiriä ja myyriä on ilmaantunut kynnysmatolle ja jopa ruokapöydän alle. Mustis syönee saaliinsa itse!

Kun kuusenaluslahjat oli jaettu, lapset ryntäsivät salaperäisinä vaatehuoneeseen. Enon paketissa oli jännittävä asu, joka vaati myös Star Wars-pikkarit, mustat sukat ja isonsiskon avustamaan pukemisessa. Kohta sieltä saapuikin Darth Vader viitan kantajineen. Vähän väliä DV nosti naamariaan ja sanoi, ettei tarvitse pelätä, hän vain esittää DV:tä ja on oikeasti poika! Yöunille tämä DV lopulta suostui, kun vaatteet viikattiin sängyn viereen odottamaan aamua.

Pitänee Mumman ja Paapan tutustua Tähtien sotaan ja dinosauruksiin, että voi keskustella lastenlasten kanssa!

Mun omat lemmikit tai meidän....

Hän on Eisapurran King Daavid, kultainen noutaja, pian 12 vuotta. Oikeasti Daavid on Nuoremman Pojan koira, mutta valinnut Miehen isännäkseen jo monta vuotta sitten. Rodulleen uskottomana Dd ei ui, vaikka osaa. Hän veneilee intohimoisesti, kulkee nuoren koiran tavoin nuuskien joka lirauksen, haukkuu pois kaikki, jotka uskaltautuvat pihallemme, on se sitten varpunen, harakka, siili tai orava. Ihmiset saavat innokkaan vastaanoton.

Hyvästä ruokahalustaan huolimatta hän ei ota pöydältä syötävää; muuten hän syö kaikken näkemänsä. Syödessämme Dd tuijottaa intensiivisesti ja usein odotus saakin palkkansa. Dd:llä on vain yksi eläinseurustelukumppani: Kissamme Leenu, kohta 15vuotias.

Leenu on itsetietoinen kissaneiti. Autoilusta hän ei pidä, toisinaan naukuu vaikka koko 90km:n matkan Maalle. Vanhana kissaneitinä hän nukkuu enimmäkseen, makaa sohvalla makaavan Miehen rinnalla, syö tai haluaa syödä; hän on erittäin "puokkoo" ruokansa suhteen. Leenulle ei kelpaa mikään, "mitä kissa ostaisi". Hän ruokailee kirjahyllyssä kirjojen takia, koska kun Daavid tuli taloon 8 viikkoisena, hän söi aina Leenun kupin tyhjäksi ja söisi varmaan edelleenkin. Leenulle kelpaa hiiret, jotka hän tuo näytille kamalasti maukuen. Onpa hän pistellyt kaksi oravaakin karvoineen; ilman häntiä tosin eivätkä kaikki käpälätkään olleet kelvanneet.

Leenu vanhempana on eläinten kuningas meillä. Alamainen, vaikka onkin nimeltään King, haukkuu, jos Leenu on oven takana tulossa tai menossa. Leenu pitää huolen Daavidin kuonon, silmien ja korvien pesusta. Leenu on näitä "puhuvia" kissoja; me keskustelemme koko ajan, vuorotellen toinen äänessä.
Leenun emoa olen auttanut synnytyksessä, silloin pian 15v sitten. Pikkuinen Latz-kisu sai 7 pentua. Leenu oli neljäs, joka syntyi, ihastuin heti hänen somaan naamaansa.

Netistä olen tutkaillut kultaisen noutajan elinikiä. Monien mielestä kultikset elävät 8-10v, mutta viime viikolla tapasimme sedän, jonka kultisuros oli elänyt 17v; se on ennätys.

Dd on ollut vain kerran sairas, luulimme viime kesänä, että lähtö on käsillä, mutta se toipui entiselleen.

Mauri Mäyräkoira ja Myyrä Matikainen

Kuka saikaan aikaan nämä iloiset, ihastuneet ilmeet? Seinäjoen seudun Tikkuajien keskiviikkotapaaminen oli Käsityöaitta Fionassa viime viikolla. Oli kiva, kun saattoi kokeilla lankaa, tuleeko tästä hyvät kämmekkäät, ei, se on liian paksua, ostanpa tuota alpakkaa, tästä tulee hyvät! Kunnes sitten muistin, että tyttö saattaa olla sukunsa malliin allerginen, en itsekään oikein kestä alpakkaa ja kolmas lanka kehiin...

Hän ne hymyt sai: lankakauppiaamme pikkuinen Mauri Mäyräkoira kävi meitä tervehtimässä.





Tänään kävin viemässä ruokaa ja puhtaita vaatteita vanhimmalle veljelleni, jonka osa-aika-omaishoitaja olen. Veljeni ruokkii ikkunastaan fasaaneja ja muita lintuja; nykyään yksi tintti käy sisällä syömässä, josta taas seuraa lisää työtä mulle: kakkaa on siellä täällä. Olen nähnyt siellä myös elämäni ensimmäiset jäniksenpoikaset, jotka olivat aivan jähmettyneinä paikoilleen, enkä olisi niitä nähnyt, jollei veljeni olisi niitä osoittanut. Pihassa on vanha suihkukaivo, jonka pohjalla oli pieni jyrsijä, myyrä, joka oli ollut siellä jo jonkun aikaa. Veljeni ei osannut sanoa, oliko se ollut siellä päiviä vai tunteja. Varikset olivat sitä kuitenkin jo kiusanneet.

Myyrä on kaunis eläin, tummanruskea kiiltävä turkki, söpö kuono ja kirkkaat silmät, hamsterin kokoinen. Myyräkään en ole ennen nähnyt. Vein altaalle ensin lapion, jolla ajattelin nostaa sen pois, mutta sehän pakeni minua. Vein myös pähkinöitä ja siemeniä, jos en sitä heti saa pois. Löysin sitten pihavarastosta jonkin puukannen, jonka laitoin altaaseen, että se pääsisi pois. Pian se rupesi nakertamaan pähkinöitä. Ikkunasta seurasimme sitä, mutta kun piti siivotakin, niin emme nähneet, kun se oli tullut pois, mutta allas oli tyhjä, kun kävin tarkastamassa tilanteen.

Jos naapurit olisivat nähneet puuhani, he olisivat epäilemättä ajatelleet, että yhtä pimahtaneita molemmat. Veljeni, kun on ruokkinut keittiön ikkunan alla myös rottia.

Olimme "kaupungissa", kun Mies kävi silmälääkärissä ja minä optikolla. Mies sai lähetteen silmäleikkaukseen. Minä sain uudet lasit, entiset on jo kuluneet, neljä vuotta vanhatkin, tehojakin tuli lisää. Pakettiin kuului myös lukulasit, joihin tulee enemmän tehoa kuin monitehojen lukuosaan, pitäisi paremmin nähdä maalata posliininukkeja syksyllä!