Wingspanit

Wingspania olin katsellut jo pidemmän aikaa; Facebookissa on monia käsityöryhmiä, joissa esitellään toinen toistaan kauneimpia tai hauskempia töitä! Minulla oli "jossain" Novitan Puroa, mutta missä? 
Uuden kodin posti on Parolan Valintatalossa ja siellä oli Puroa edullisesti :)
Koska paketti tuli minulle, hain sen itse. Sain siis tilaisuuden ostaa ihanan herkullisen väristä Puron Takkatulta; siis tuo alempi keeppi. Se on valmistunut jo syksyllä, mutta kuvista tuli julkaisukelvottomia ja niinpä sain odottaa Pääsiäiseen asti, kun tytär, muisti ja minä, samoin kuin keepit, olimme samassa paikassa samaan aikaan.

Tämän Puron löysin (hankittu Sopurahasta Seinäjoelta pari vuotta sitten) saunasta, joka meillä oli varastona odottamassa kylpyhuone-saunaremonttia. Ennen remonttia sauna piti tyhjentää...

Lanka Novita Puro, Ruska. Tässä on silmukoita 80, pyöröpuikko nro 6.

 7 viuhkaa, langankulutus n 400g

Tämä on sitä Takkatulta. Pyöröpuikko nro 6, silmukoita on 70 ja kolmioita 7, lankaa 350g. Ja niinkuin näkyy, kuvaajani keskittyi enemmän kameran säätöihin kuin siihen, miltä malli näyttää :)

Tässä molemmat keepit keittiön matolla. Missään kuvissa värit eivät ole ihan oikeita. Pääsiäismaanantaina oli todella kirkas auringonpaiste, joka vaikeutti värien näkymistä.
Minulla oli vielä kahta Puroa, Iltanuotiota ja tätä, josta neuloin jo keepin, mutta ajattelin tehdä niistä kahdesta väristä "raidallisen" ja vähän pidemmän, siis ainakin 90 silmukkaa; pitää kokeilla. Ilanuotiota onnistuin ostamaan vielä Lappajärven S-Marketista, niinikään alennuksella.
Nuo "salaostot!" johtuvat suuresta lankavarastostani; mieheni on langettanut minulle langanostokiellon! Minulla on p-a-l-j-o-n lankaa, muttei mitään lankaa paljon! Muuttaessamme minun piti hylätä lankojani maailman turuille :( Onneksi Tellu ei tullut ostamaan mun Purojani :) Ja on niitä muitakin...

Wingspaneja voi tehdä monenlaisista langoista ja jopa pitsisenä.

Lovikkaita ja vihaisia lintuja?

Tumppurekan innoittamana kudoin muutamat Lovikkaat:

Kokoa 4-5v, Huopanen Minimanin alekorista, Otsolle

 Tumppurekasta ostetusta Huopasesta Viljalle

               Aikuisen lovikkaat on ohjeen mukaan höyrytetty ja harjattu

     Alimmaisena n 2v Lovikkaat (kahdesta kerästä tuli nämä kolmet ja vähän vielä jäikin)

Kaksinkertaisesta Huopasesta kudoin lapaset matkalla Seinäjoki-- Lappajärvi. Koko 4-5v. Hahmojen silmien ja muiden osien virkkaamiseen menikin sitten useampi tunti!

Nämä ovat kokoa Vilja; hän pitää reilun kokoisista vaatteista

Nämä ovat samaa kokoa, paitsi varret on pidemmät

Nämä rasat on jo matkallaHattulaan; toivottavasti kelpaavat lapsillekin!
Facebookin "Ihania lapasia" sivustolla on näillä monta tykkääjää ;)

Tumppurekka Seinäjoella

Tämänvuotinen Marttojen ja Novitan O(p)i-lapanen-rekkakiertue päättyi perjantaina Seinäjoen muuten tyhjälle Torille. Pohjalaiset taisivat olla töissä ja jo osata lapasten teon, kun rekassa käydessäni Martat ja Novitan väki pohtivat, että perjantai on huono päivä! Väkeä vähän, ainakin kahden jälkeen. Ilmeisesti myös tiedon perille menossa oli ongelmia, kun Opistossa kurssikaverit olivat lukeneet tapahtumasta lauantain lehdestä!

                                          Siinä niitä Lovikka-lapasia pitkä rivi!

Pöydällä oli erilaisia Lovikoita eri työvaiheissa odottamassa tekijöitänsä!

Kauniita perinteisiä kuvarasoja oli myös näytillä. Wanttuut-näyttelyn satoa artesaani Irmeli Hjerppeltä; myös alempi kuva.

 Näihin erikoisella tekniikalla tehtyihin reunimmaisiin lapasiin on tulossa ohje Novita-lehteen. 

Novitan lapaskisan satoa edustavat nämä lapaset: neulottuja, virkattuja, huovutettuja, kontinkuvaasta, yksiväristä, kirjokinnasta, dominoneuletta...

                              Nämä on kainuulaista Peilikästä. 


         Alvar Aalto on sovittanut Peilikästä Seinäjoen kaupungintalon seiniin!


Ostin rekasta kaksi kerää Huopasta Lovikkoohin ja kerän 7 Veljes-Raitaa kuvarasoohin, luonnonvalakoosen kaveriksi, sitä ei kuitenkaa ollu! Heti rupesin pohojalaaseksi, kun Seinäjoesta tuli puhe!

Arvontavoitot

 Laitoin arvonnan joukukuussa, kun kävijäluku läheni 55555! 

   Satu bongasi luvun ja sai toivomansa Hiiritossutarvikepaketin  Rustoopuorista jo jouluksi kotiin.

Taina taas voitti arpajaiset ja toivoi  Koto-kuosista pikku-Jenkkikassia. Laitoin kassiin kolme kerää sinisävyistä Novitan Papagenaa.

Kaarakan Taitokeskuksessa on  aina uuden työkauden avajaiset, joissa on myös myyntiä. Tilaisuus alkaa klo 10. Menin sinne vasta klo 15 matkalla Tikkuajiin. Myytävää oli vielä jäljellä kaikissa pöydissä. Hinnat 1€:Sta 10:een. 
Uskokaa tai älkää ylläoleva laukku oli vielä viiden tunnin jälkeen!!! myytävänä, vaan ei ollut enää, kun sen näin! Siis 10 €:a neulottu ja huovutettu mallikappale laukusta, joita jotkut Tikkuajat ovat tehneet; minä aikonut ja eräs TV:stä tuttu aikoo! Hänkin oli katsellut laukkua, mutta... Laukku siis odotti minua! Sopii mustaan villakangastakkiini hyvin! Tosin hihnat olisivat saaneet olla pidemmät; saattavat pidentyäkin, kunhan muistan ostaa Fritidsgarnia. Laukun ohjeita saa Rustoopuorista lankojen mukana! Mulla on tekeillä vetoketjullinen vuori laukkuuun. No niin, ne hihnat pitäisi ensin uusia, varmaan!?

Jouluamaryllikseni kasvatti kolmannenkin kukkavarren; kukka kukki vielä pari viikkoa maljakossa.

Jotain on valmistunut

Tyttärelle ja Miniälle2 annoin Kauhavan Kangas-Aitan Lilli-ontelokudetta, jonka he yhdessä kerivät. Miniä valitsi mattonsa malliksi Auran, joka on myös Otavamedian Käsitöiden aarreaitassa.

    Matto painaa 2,4 kg ja on halkaisijaltaan 110 cm. Tytär virkkaa omansa.

Mies halusi uuden, korville tulevan pipon. Kaivelin lankavarastojani ja löysin kerän tummaa Jussia, josta neuloin kolmen lykyn kairaa, sädekavennuksella päätellyn pipon. Lankaa kului 77 g, puikkona 3,5 bambupyörä, vähän ylipitkä.

Kansalaisopiston Posliininukkekurssilla teen kahta Hilda-antiikkinukkea kummityttärille. Kasassa vartaloita (onneksi löytyivät "ruuhkahuoneestani", ettei tarvinnut ommella uusia), päät hiuksineen, mekko- ja alusvaatekankaita, kuljetus- ja tarvikekori ja paperikassi, jossa kaivatut vartalot olivat trasselipakettien kanssa. Nuket täytetään trasselilla. Tosin ensi kerralla teemme nukeille hienoja hattuja!

Kansalaisopistossa aloitin Kierrätysompelun, jossa olen nyt kahtena kertana ommellut farkkulaukkuja. Siellä voisi tuunata vaatteita tai sisustusjuttuja. Omien vaatteitteni koko elää koko ajan, niin ehkä odotan ensi syksyä niiden suhteen!

Joku tuunaa vanhan tädin mekkoja, toinen omia vanhoja tai kirpparilöytöjään. Yksi tekee chenilletekniikalla pannumyssyjä. Kurssilaisista on pulaa!!! Meillä on opettaja, jolla on silmää katsoa, mikä kullekin sopii ja mitä muutoksia vaatteeseen pitäisi tehdä, että vaate sopii tekijälleen. Tulkaa mukaan; vielä on kevättä jäljellä! (siis kevät-lukukautta;)

Välillä jotain käsityötäkin

Syyskuussa Kaarakan talon neulekoulussa opettelimme Möbius-huivin aloituksen.
Videolla Cat Bordhi esittelee tämän aloituksen; täältä jo tarkastin, kun aloitin toista Möbiustani. Videon löysin toistaiseksi entiseltä Tikkuajalta täältä. Tämäkin Möbius jäi pitkäksi aikaa vaiheeseen, koska siitä tuli itselleni liian pieni tai olisi se hupuksi sopinut! Päättelemättä oli pari kuukautta. Ystäväni, joka näitä heti teki useamman, sitä kokeili ja arvelin suvusta löytyvän sopivankokoisia "tyttösiä".
Veljentyttärelle sen annoin, kun olimme tyhjentämässä hänen ja kummityttäreni isän asuntoa. Veli muutti vanhainkotiin, vain 76v:na.

Lankana Dropsin Alpakka ja Austermannin Palila, pyöröpuikko, 100 cm; silmukoita 130, 10 krs oikeaa ja 10 krs nurjaa. Tai tämähän kudotaan aina oikein, työ vain käännetään 7-10 krs:n välein. Lankaa kulutin 4 Alpakkaa ja 2 Palilaa, koska halusin siitä mallikappaletta pidemmän.

Toinen Möbiukseni taas on vaiheessa siksi, kun siinä on liian paljon silmukoita! Sitähän ei voi kokeilla kesken neulomisen. Mutta mallitilkunhan aina voisi tehdä!

Tyttärentytär oli jo saanut miniMunamiehen ja -poika odotti omaansa. Mumma oli ihan varma, että kun Otso lauanataina tupsahti ovesta, niin ensimmäinen kysymys on: "Onko mun miniMunamies valmis?" Ei ollutkaan, mutta hän ilahtui kovasti, kun se oli valmis; eikä sillekään tarvinnut tehdä suuta; toki hän sitä vähän mietti!

MiniMunamies on 5cm, pikkuisen pienempi kuin Viljan saama. Jotain sanottavaa Viljalla mummalle olisikin ollut, mutta ilmeisesti se kuitenkin unohtui, kun luvattua puhelua ei ole tullut.

Otso ja isi olivat täällä ystävän synttäreillä. Vilja ja äiti olivat Oopperassa (Otson päiväkodin järjestämällä oopperamatkalla), jossa katsoivat 10 min Pähkinänsärkijää, kunnes lavasteet tippuivat eikä vikaa saatu korjattua. Saavat uuden esityksen 22.12. (luki paappa Hesarista) muttei se varmaan kaikille mukana olleille, ympäri Suomea tulleille, käy. Muut esitykset ovat loppuunmyytyjä.

Sukkaa ja kauluria

Tapasimme Iittalan Lasimuseolla Tyttären perheineen tai yhden oman ja yhden varalapsen kanssa. Toinen oma jäi parhaan kaverinsa luo leikkimään vähän matkan päähän; eihän nyt mumma ja paappa ole Sampon väärti! Vaikka tapaakin Sampon 4-5 päivänä viikossa:)
Syyslomalaisilta jäi tai jätettiin Mummalaan tavaraa nukenrattaista vaatteisiin ja senkin takia tapasimme täällä.

Lontoon Käsityömarkkinoilta ostamastani langasta kudoin Otsolle uudet sukat. Ovat ainakin miehekkään väriset, kun Palomieslangasta kutomiani ei huolinut. Muokkaan niistä Viljalle!

 

Lentokonekäsityöni tai oikeastaan tein nyt bussimatkalla uusiksi: Kauluri x 2 ja rannekkeet, melkein rannerenkaat! Sisemmän kaulurin voi nostaa päähän  pannaksi. Lankana Kauhavan Kangas-Aitan Melli. Ohje myös sieltä!

Melli on erittäin kestävä esim huovutettuihin tossuihin!

 

Kauluri, jonka pari on kateissa; lienee hattuhyllyllä...

 

 

Viljalle virkkasin amigurumi-nuken. Otson omakin on jo valmis! Lankana John Lewis-tavaratalosta ostamani puuvillalanka ja valkoinen Kotiväki.

Lammas- ja vuohipäivillä Ilmajoella

ProAgria Etelä-Pohjanmaa järjesti kaksipäiväisen valtakunallisen lammas- ja vuohitapahtuman Maa- ja metsätalouden yksikössä Ilmajoella 16.-17.9. 2011. Sedun Käsi- ja taideteollisuusalan opiskelijat olivat lauantaiksi järjestäneet Neuleolohuoneen, jonne ProAgrian historiantutkija Kaisa meidät Tikkuajat, Tikkuiitat ja Käsityöklubilaiset kutsui.
Muutama muukin oli tulossa, mutta kahdestaan Päivin kanssa siellä etupäässä istuimme kutomassa. Tarkoitus oli saada aikaan pitkästi kaulahuivia, josta opiskelijat olisivat tehneet tilataideteoksen. Oli siinä yksi hiljainen opiskelijatyttö osan aikaa, opettaja kävi aluksi ja lopuksi. Joku  opiskelija? kävi sanomassa, mistä löytyy lisää lankaa ja käski keittää kahvit.

Tapahtuman neuleolohuone oli Navetta-rakennuksessa. Olikohan nojatuoleja kuusi. Sanoin tullessamme, ettei tänne paljon porukkaa odotettu! Muita tuoleja oli toki enemmän! Kahvia oli kuitenkin varattu kaksi pakettia! Luokassa oli myös näyttely: Kaikkea mitä lampaasta saa!

Vuohet olivat pienten vieraiden mieleen; niitä halitttiin, rapsutettiin, väännettiin sarvista ja yritti joku ratsastaakin! Lappu: "Älä koske" olisi ollut tarpeen! Aika hyvin vanhemmat neuvoivat lapsiaan, mutta huoneessa oli heillekin  paljon katsottavaa, paljon muutakin kuin kuvissani olevat.

Opiskelijoiden värjäämiä lampaanvillalankavyyhtejä! (edullisia!) Näitä sai ostaa markkinatorilta.

                                  Kauniita ammattilaistuotteita!

Vuohennahkainen hieno rumpu hauskoine palikoineen!

                  Upea villaneulepusero ja kaunis lampaannahkaliivi!

                               Late Lammas oli lapsille tuttu

  

Kaunis kuin koru-neulottu laukku!

Luokkamme eteisessä oli lapsille huovutetun saippuan tekemistä. Pienin huovuttaja oli tuskin vuoden ikäinen;)

             Vuohesta harjattua lankaa, mutta miten tehty, se on arvoitus!

Vuohen alusvillasta kehrättyä lankaa. Soitin muutaman mutkan kautta Kili-Marjalle, joka ei osannut sanoa langoille hintaa. Hän sanoi, ettei niille ole hintaa! Sain mahdollisuuden sanoa, mutta mulla ei ole mitään käsitystä, miten vuohesta saadaan lankaa, joten en uskaltanut tarjota mitään. Joku summa tuli kyllä mieleeni, muttei mulla ole oikein varaa maksaa satasta langasta, josta virkkaisin VUOHEN! Ja olisiko riittänytkään!

Tätä opettajan aloittamaa huivia Päivi neuloi. Siinä kävi muutama rouva, mutta koska kaikki kutimet olivat työn alla, niin emme saaneet kaikkia kiinnostuneita kutomaan. Monella oli esteenä ujous tai osaamattomuus tai lapsi.

Tämän huivin aloitti MLL:n (vapaaehtois?)- työntekijä, vaikka hänellä oli 6kk:nen poikalapsi mukana. Tätä jatkoi se opiskelijatyttö ja vasta 12v tyttö lähikylästä. Myös yksi mumma kutoi vähän matkaa, kunnes lapsenlapselle tuli pissahätä.

 

Tämän minä aloitin, että olisi useampi kudin, jos niitä kutojia tulisi. Aloitin haitarineuleella, mutta sinisellä raidalla tuli tytöt, tätä neuloi kymppivuotias muutaman kerroksen; hän ei osannut nurjaa silmukkaa.  Mutta tosi hienoa, kun tytöt tulivat kutomaan.
Yksi äitikin neuloi kerroksen, koska hänen nelivuotias poikansa halusi opetella neulomaan eikä uskaltanut tulla mun syliini.

Monet vanhemmat olivat mielissään, että tälläinen "Avointen ovien" päivä oli järjestetty. Lapset saivat tutustua ainakin lampaisiin ja pääsivät navetan parvelta kurkkaamaan myös navetassa majailevia vasikoita. Jotkut olivat nähneet pellolla lehmiä!