Kauhavan Puukko- ja Käsityöfestivaalit ja -Retriitti

Festarit käynnistyivät taas tänä vuonna hyvin ruuhkaisena viikonloppuna. Tänäkin vuonna oli paljon rippi- ja muita juhlia;  Provinssirock ja Kristiinankaupungin avoimet portit; kaunis sää mökkeilyyn...

Festareitten piha-alueella oli myytävänä monenlaisia tavaroita; mm nämä puuveistokset ihanine otsoineen ;)

Puukkofestareilla on tietysti puukonheittokisoja. Kuvan nuorimies aloitti hienosti: napakymppi; seuraava meni vähän ohi, mutta tulokseksi hän sai 24 pistettä, kun seuraava heittäjä, jota en ollenkaan nähnyt, sai vain 4 pistettä!

Neulekahvilan perällä oli Kauhavan Kangas-Aitan ja Käsityöklubin osasto: seinä täynnä erilaisia tossuja...

Tunisiaisella virkkuutekniikalla koukuttuja töitä...

olisi voinut tehdä rintamerkkejä, rintakukkia serveteistä tehtiinkin...

Siellä oli myös Neulekahvilan juontaja Laura Jurkan omia kekseliäitä ja kehitteilläkin olevia käsitöitä: kortteja, rasioita, talventörröttäjiä, astioiden "vaatteita", puita, mietelausemagneetteja...

Järvilakeuden Kansalaisopiston luokassa oli monenlaisia töitä vanhoista kirjoista askarrelluista hyöty- ja koristetavaroista, kudotuista matoista, kahvipussikasseihin, tauluihin...

vaateompelukursseilla ommeltuihin monipuolisiin vaatteisiin. 
Yläkerrassa oli taidenäyttely.

Illalla istuimme Kauhava-salissa sukkia kutoen Kauhava Big Bandin konsertissa Unto Monosen musiikista nauttien; ihanasta Satumaasta Kohtalon tangoon; solisteina Erkki Mustikkamäki ja Helena Taijala. Valitettavasti Taijalan ääni jäi mahtavan orkesterin alle...

Konsertin jälkeen alkoi varsinainen neuleretriitti Squastilassa! Nyyttikestien tarjoilupöytä, pöytä ja tuolit, patjat lattialla, vessa ja suihku eteisestä; siis ihan oma rauha; yövartija tuli sopivasti pulloja aukaisemaan. Voi, että me naurettiin! Kaikelle!
Nauru ei johtunut juomista vaan hauskoista puheista ja uusista hauskoista kauhavalaisista neulojista! Ja taas me naurettiin... Aamulla moni jo tiesi, että retriittiläisillä oli ollut hauskaa;) (kuulimme) Neuloimme kahteen asti
ja nukuimme muutaman tunnin hyvin ja taas me naurettiin...

Osallistuimme Kauhavan Marttojen ja Kirjallisten ompeluseurojen projektiin neuloa ensi vuonna syntyville kauhavalaisille vauvoille (n 200)  ns junasukat, Tuula-vauvan sukat. Omani ovat Kangas-Aitan lahjoittamaa Silje-alpakkaa; puikot 2,5 lainasin Martoilta. Lyhensin varren kerroksia, koska sukista tuli pienemmät kuin ohjeessa. Fibro-ongelma näkyy käsialassa... 

Festareilla on monenlaisia kilpailuja, kuten miesten ja naisten leikkimieliset käsityökisat. Naisten kisassa kilpailijat virkkasivat ketjusilmukoita matonkuteesta kiertäen neulekahvilaan rakennettua rataa; tässä toinen kerä polvien välissä... Miehet leikkasivat raappahousut matonkuteiksi tai se oli tarkoitus; he innostuivat tekemään omia sovelluksiaan raappahousujen uusiin tulemuksiin; ainakin yhdet shortsit, eipä juuri kudetta!

Festarikassikisaan osallistui vain käsityöklubilaisia! Tässä kilpailukassit. (En lukenut kilpailuohjeita, joten en tiedä, mitä oikein haettiin. Kivoja ja hauskoja, kauniita kasseja kaikki, mutta mun mielestä vain yksi varsinainen Käsityöfestarikassi! Nro 6! 

Suosikkini voittikin varsinaisen kilpailun! Toiseksi tuli nro 1 ja kolmanneksi nro 4 eli "Tyttösten karkkikassi". Yleisön suosikiksi nousi kaunis pitsikoukuttu kassi, nro 1.  

Festareilla oli myös essu- eli kaatinäyttelyt; koululaiset olivat tuunanneet omat essunsa, jota saa edustaa hauska runsaskoristeinen essu.


Mulla oli työvuoroni noissa rintamerkeissä ja -kukissa. Lisäksi sain neuvoa englantilaista silmukoiden luomista ja kinnasvirkkausta...


Tarjalla on 3-osainen postaus ja monta erilaista kuvaa ja Tellukin blogannee, kun ehtii...


En ymmärrä, miksi jää niin paljon tyhjää tilaa väliin!

Sukkaa ja kauluria

Tapasimme Iittalan Lasimuseolla Tyttären perheineen tai yhden oman ja yhden varalapsen kanssa. Toinen oma jäi parhaan kaverinsa luo leikkimään vähän matkan päähän; eihän nyt mumma ja paappa ole Sampon väärti! Vaikka tapaakin Sampon 4-5 päivänä viikossa:)
Syyslomalaisilta jäi tai jätettiin Mummalaan tavaraa nukenrattaista vaatteisiin ja senkin takia tapasimme täällä.

Lontoon Käsityömarkkinoilta ostamastani langasta kudoin Otsolle uudet sukat. Ovat ainakin miehekkään väriset, kun Palomieslangasta kutomiani ei huolinut. Muokkaan niistä Viljalle!

 

Lentokonekäsityöni tai oikeastaan tein nyt bussimatkalla uusiksi: Kauluri x 2 ja rannekkeet, melkein rannerenkaat! Sisemmän kaulurin voi nostaa päähän  pannaksi. Lankana Kauhavan Kangas-Aitan Melli. Ohje myös sieltä!

Melli on erittäin kestävä esim huovutettuihin tossuihin!

 

Kauluri, jonka pari on kateissa; lienee hattuhyllyllä...

 

 

Viljalle virkkasin amigurumi-nuken. Otson omakin on jo valmis! Lankana John Lewis-tavaratalosta ostamani puuvillalanka ja valkoinen Kotiväki.

Rauta- ja villalankaa

Rautalankaa väännettiin, helmiä pujoteltiin ja kehyksiä maalattiin alkusyksystä Kaarakan talossa:

 Intsun ja Sipin tauluthan on jo esitelty!

                
 Ratun antamaa perinneneulemallia taas sukkien varsissa. Nilkassa ja jalan päällä resori. Lanka Isoveljeä, bambupuikot 4. Koko n 35-36.

Tässä Dominoneuletossukat; Dropsin ohjetta muokaten, lankana Isoveli, puikot 4, silmukoita 25 yhdessä palassa.

Valkoturkkien villoista sukanlapoja

Kauhajoen ruokamessuilta ostin vyyhdin 30 % Samojedinkoiran ja 70 % lampaan villoista Ylistaron kehräämössä kehrättyä lankaa. Lanka on, kuulin ma, paljon villaa lämpäisempää. Ehken enää tarvitse kaksia- kolmia villasukkia, yölläkään.

                  Tämä ihana sessu, Tuulian Vuononvaltias, poseeraa Valkoturkki-lehden 2/2004 kannessa. Kansikuvan ottanut Katja Korhonen, kuvasin kannen.

Langan myyjä lupasi, että vyyhdistä tulee naisen sukanlavat. Varren tein tutulla perinnevarrella Seiskaveikasta. Kudoin nelosen bambuilla, koirankarvalankaan olisi saanut olla isommat puikot. Jouduin kahteen kertaan vähentämään lavasta silmukoita.

Lanka riitti vielä Otson, 3v, sukanlapoihin. Varressa lankana värjäämäni Seiskaveikka.

       Osallistun Kansalaisopistossa kaikkiin nukkekursseihin. Tässä Ilmenukke, tutummasti Rebornvauvanukke. Teen tällä mallilla, mutta ehkä vähän vähemmän maalia ja ripsiä.
Tämän nuken tekijää en tiedä, koska opettajalla oli myös muiden tekemiä nukkeja malleina info-illassamme tänään.

Sukkasatoon parit sukat

Lopultakin sain kerän päästä kiinni ja puikot suihkimaan:

Lanka on E-P:n Käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen Seinäjoen toimipisteessä, Kaarakan talon Sennari-näpissä mikrovärjättyä keltaista seiskaveikkaa, luullakseni itsevärjäämääni. Ostin myös Sipin värjäämän ja hänen mielestään liian sinisen langan, mutta tämä ei näytä ihan tältä. Langat menivät mulla sekaisin; kauniita molemmat! Sukkien koko n 32, puikot 3,5-4. Varsi 3o, 1n, kantapää aina oikeaa, sädekavennus.

Nämäkin on seiskaveikkaa, puikot 4, koko n 32. Näissä on varret jotain perinneneuletta, jonka ohjeen Rattu kaivoi esiin vanhoista sukusukistaan, kun Novitan Neulomossa ohjetta tähän kaivattiin.

Tässä kuvassa myös neuletaituri Ratulta Huutonetistä huutamani sukka, jonka varsi on raidallinen, kuten näkyy. (Huusin toki kaksi sukkaa...) Neulemalli on 7:llä jaollinen ja 5 krs, langankierto ja kavennus...

Näitä aloitin ensin kutomaan Tapion Tikkuiitojen vieraana; sinne tiesin Ratunkin tulevan, jos siis olisin tarvinnut opastusta. Pari Tikkuiitaakin otti ohjeen talteen.

Sukkasatoon ilmoittautuminen menossa...

Sukkasato 2010

 Jokainen neuloo itsekseen, mutta kuitenkin kimpassa muutaman muun sadan sukankutojan tai -virkkaajan kanssa sukkia itselleen, perheelleen, lahjaksi, hyväntekeväisyyteen, kuka minnekin! Kampanja-aikaa on syys-lokakuu.
Linkin takana on paljon ohjeita ja hyväntekeväisyyskohteita!

En saanut tätä nappia linkitettyä!?

Kukkasukka-tossuja

Kaarakan neulekoulussa lokakuun puolivälissä oli aiheena Kukkasukat. Tämä on joku vanha malli, johon on Kaarakassa tehty tarvike- ja ohjepaketteja. Paketissa on neljä eriväistä Sisukerää ja ohje. Koska aloitin kurssilla, ohje on tietenkin lukematta.

Ylimmät tossukat on vähän isommat kuin ohjeen 38-40. Tummavioletti-vaaleanpunaiset on hiukan matalammat, n 38. Pienet keskellä on 5 v:lle ja alimmat 2 v:lle. Alimmat tossukat tein tarkoituksella raitakohdan nurjapuoli päällepäin. Tyytyväisenä päättelin jo toista tossua, kun huomasin, että kukkakuvio onkin ohjeen mukaisella oikealla puolella. Niinpä tuli pakollinen tauko, koska lanka oli loppumassa; ei niistä saisi kolmatta eikä varsinkaan neljättä tossua. Näissä tossuissa on takasaumassa hiukan kasvunvaraa, kuten jossain kuvassa näkyy, että saumanvarat on vielä ompelematta. On siis yksi pariton vielä odottamassa tekijäänsä. Näitä oli hyvin koukuttava tehdä: vielä tämä kukka ja tämä ja vielä...Tossukoihin on jo liukuesteaine ostettuna.

  

Blogger on tehnyt muutoksia, joita en ole vielä oppinut. Kuvat ovat kaikki allekkain ja tekstit tulleet ensin kuvan alle, mutta jossain vaiheessa kiivenneet yhteen pötkyyn. Nyt en ehdi opetella tätä enempää, kun olen lähdössä Hattulaan, pitkästä aikaa, sairasta lasta hoitamaan. (ei vielä sikainfluenssaa)

Lopultakin valmiita sukkia Sukkasatoon

Kun kaksi sukkaa oli valmiina, ne olivatkin eri kokoa. Jopa silmukkaluku oli eri. Siispä kolmannet puikoille. Lopulta sain aikaan kahdet samanlaiset, vähän eri kokoa. Kolmannet sukat on vaihtelun vuoksi punaiset. Punaiset on Fabelista ja siniset Lidlistä ostettua "Sirmione" sukkalankaa, joka näytti kudottuna hyvin epätasaiselta, mutta paranivat höyrytettyinä. Puikot KnitPicksit 2,25-2,75, sukkien koot n 24, 25 ja 28.

Ensimmäisiä sukkia tehdessäni mieheni 81v sisar rollaattoroi naapurista meille (maalla), ihmetteli ohutta lankaa ja kaunista raitaa. Neljättä sukkaa tein hänen ollessaan toipumassa infarktistaan Seinäjoen Sairaalassa. Kuudetta sukkaa tein samalla viikolla hänen kuolinvuoteensa ääressä TAYSissä. Viime lauantaina vietimme hänen siunaus- ja muistotilaisuuttaan Lappajärven kirkossa. Aina vaatimaton Anna haudattiin aivan sakastin kupeeseen. Hautajaiset eivät olleet murheelliset, toki kaipaavat ja suruisat; mutta olemme hyvillä mielin, ettei Annan tarvinnut kauempaa kärsiä.

"Sun haltuus rakas Isäni, mä aina annan itseni..."

Kaarakan talossa tehtyä

Aloitin Kaarakan talossa Seniorinäpissä heti päästyäni eläkkeelle syksyllä 2005. Joukko on lisääntynyt ja muuttunut, meitä alkuperäisiä on vain kaksi jäljellä. Mutta koko ajan on ollut mukavia ihmisiä. Kaikki eivät ole eläkeläisiä vaan mukana on ollut abi ja vuorotteluvapaalainen. Jos on päivällä vapaata, voi tulla näihin ryhmiin. Kaarakan talossa voi tehdä monenlaisia käsitöitä: näitä, mitä olemme esitelleet blogeissamme, mutta myös kutoa kangaspuilla matoista huiveihin tai neulekoneella laukuista jakkuihin ja sukkiin. En olekaan tainnut saada neulekoneella hopealangasta, siis metalli-, neulomaani kaulakorua ihan valmiiksi.

Tämä Viljalle tekemäni viitta on ensimmäisen vuoden satoa. Värjäsin harmaan villakankaan, neulekoneella neuloin reunakaitaleet ja huopuvalla langalla huovutin kädet verillä kuviot.

Viitta on kiva vaate lapselle, koska se menee monta vuotta, se on helppo heittää vaikka nukkuvan lapsen päälle. Villa lämmittää ja viilentääkin.
Kuvia suurentamalla näkee tahratkin!





Tämän vuoden satoa on tämä pikkuruukku. Se on tehty valmiista pienistä mosaiikkipaloista, joita oli kyllä jäljellä valikoitunut lajitelma. Kukkaa siinä ei vielä ole, mutta joku hento siihen sopii, koska ruukku on pieni.

Kuvaa suurentamalla vasta huomasin, että tämä on saumaamista vaille valmis. On se jo valmis.

Olen aloittanut Kevätpäiväntasausyllätyshuivia ja kutonut sukkia, joihin kantapää tehdään viimeiseksi. Sukanlavoista tuli hiukan liian pitkät enkä ole varma siitä kantapään kohdasta onko se liian kapea. Olisi kannattanut tehdä ensin toinen, mutta tein molempia yhtäaikaa. Varret ei ole ihan tavallista kairaa, joten en viitsisi purkaakaan...

Opiskelen Pariisin kaupunginosia ja karttoja, jottemme lähde liian kauaksi lanka- tai kangaskauppaa etsimään. Varsinkin, kun Mies ei ole niistä yhtä innostunut kuin kumppanini Lontoossa...