perjantai 12. marraskuuta 2010

Karkkipapereista makeat pussukat

Kansalaisopiston uusi aluevaltaus: karkkipaperit. Opiston monivuotinen ope oli tarjonnut kurssia Opistolle, mutta nyt tärppäsi, oliko aika kypsä vai mikä, mutta kurssi tuli; sama uusi ope kuin rebornnukeillakin. Kurssi osoittautui myös suosituksi, kaksi kurssillista etupäässä nuoria naisia oli ilmoittautunut.

Tarvikelista oli aika pitkä: karkkipapereita, suklaalevyn kääreitä, limsapullon etikettejä yms, ompelulankoja, vuoriksi sopivia puuvillakankaita, vetoketjuja, vinonauhaa (meikkilaukkuun), kristallimuovia, kaavapaperia, maalarinteippiä, sakset, viivotin, muistiinpanovälineet, kuitulakanaa, nuppineulat ja ompelukone, vetoketjujalka ja teflonjalka, jos on...

Ensin katsottiin Open tuomia malleja, sitten käytiin läpi tekniikkaa mallien kanssa.
Sopivat paperit riviin ja teippaamaan kuvioiden mukaa papereita yhteen, välllä ompelua, taas isomman alueen teippaus. Kuitukankasta ja vuorikankaasta vähän suurempi pala ja sitten ommeltiin kaikki yhteen. Tehtiin siis kaksi samanlaista palaa. Yläreunaan ommeltiin vetoketju ja kaikki ommeltiin pussiksi. Lopuksi pussi oikeinpäin varovasti...

                          
Tähän kului Suomi-konvehtipapereita 8 kpl. Pussukka on kooltaan n 15x12cm


                                                                              
Muumilimsaa olen juonut etikettejen takia, enkelikarkkeja ostanut papereitten takia (olivat vääränlaisia). Lidlistä aion ostaa toisen ison pussin parsakaalia ja kissanruokapusseja olen kerännyt talteen tyttären luona. Karkkipapereitakin on vuosien mittaan kertynyt talteen, kun vaan tietäisi, missä ne ovat! Facebookissa oli puhetta Fazerin Kisskiss-karkeista, niitä kuulema on saatavilla, kertoi PikkuSisko1 Joensuusta.

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Kansalaisopiston Rebornnukke-kurssilla



                                      Tällaisen suloisuuden löysin nukkekurssilta!

                                            Lisää nukkeja nukkeblogissani

tiistai 12. lokakuuta 2010

Tuikehuiveja ja Apupupun jälkeläisiä

                      Vieraillessamme Tapion kaupassa syyskuussa
            (me= Tikkuajia ja Kauhavan Kangas-Aitan käsityöklubilaisia)


                                                           Tämä on todella iso!

           Neulelankoja, neulelehtiä, neulepuikkoja ja muita tarvikkeita...

 ja Tapion Tikkuiitojen vieraina, Tapio ja Eeva antoivat meille lähtijäislahjaksi

Tässä oikea väri

kerän istabulilaista Sempati safir-akryylilankaa,
                     
                                                                                                                                                1.

josta aloin neuloa huivia. Vilja 6v kysyi sen nähdessään, mitä siitä tulee, johon vastasin, että tekisin huivia sulle, mutta kun sinä et pidä huiveja. Vilja: pidän TUIKEhuivia! M: ai onko sulla sellainen? V:Tuosta tulee! Mumma ajatteli varmistaa, että Vilja pitäisi sitä ja tein niitä sitten kolme (jolloin se lankakin loppui) Viljan kavereillekin.
                                              
                                                                                                                                 2.

                                                                                          3.


Huivit menivätkin heti Viljan ja Kian kauloihin ja kun Iida-ystävä tuli, laittoi hänkin omansa kaulaansa. Vilja ja Kia menivät nukkumaankin ne kauloissaan, mutta olivat yöllä ne sitten joutuneet riisumaan.
Minä oli Helsingissä lastenhoitajakurssini 45v-tapaamisessa ja kävin sisareni kanssa myös Stockan Hulluilla Päivillä, josta ostin miehelle partatrimmerin ja tyttären luo vähän ruokaa: Viljalle tummaa luomupastaa ja Otsolle suloisia punaisia, oransseja ja vihreitä pikkupaprikoita. Naapurin Kia oli tullut yökylään ja hän heti kysyi: mitäs mulle on? Minä sanoin matkalaukussani jotain olevan hänellekin, siis se huivi ja alempi puputyttö!


Nämä puput olen neulonut jo pari-kolme vuotta sitten Apupupujen innoittamana; oli Otsollekin oma poikapupu, mutta se oli piiloutunut, kun kuvaamaan rupesin.


Matkustaessani Helsingistä Hämeenlinnaan melko täydessä junassa joku nainen rupesi kohdallani siirtymään sivuun, aivan kuin minulla olisi ollut matkalaukku käytävällä. Ihmettelin sitä ja katsoin, mitä hän kiertää: pikkuinen tuikelankakerä oli vierinyt lattialle. Hän oli oikein lankakerän kunnioittaja, kun ei voinut astua sen yli!

                                            Lavastettu kuva



sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Seinäjoen Käsityömessuilla

Eilen vietin Käsityömessuilla muutaman tunnin kierrellen ja katsellen

Tämän mainoksen huomasin Vanhassa Paukussa Lapualla elokuun lopulla
 Etukäteen Ilkka-lehdessä oli juttua Seinäjoen seurakunnan osastosta ja siellä kudottavasta kaulaliinasta, joka tultaneen myymään Adventtimyyjäisissä. Kirkkoherra oli sen aloittanut ( neuloessani kuulin kerrottavan paljonko hän neuloi, mutta tuntui sisäpiiritiedolta...)
ja oli tarkoitus, etteivät puikot jäähdy messujen aikana. Yöllä olin miettinyt, että miten sitä voisi useampi kutoa ja oli srk:ssakin mietitty, koska huiveja oli kaksi. (Oma versioni oli että aloitetaan keskeltä, niin voi kaksi kutoa ja sitten vielä keskisilmukoiden sivusta otetaan sivuhaarat, jolloin mahtuu neljä kutojaa...) Tässä sitten kudon omia raitojani, punaista ja beessiä, vähän reikäkerrosta ja ainaoikeaa.



Huivi on kuvaa leveämpi myös alhaalta. Piti kuulema houkutella seuraava neuloja ennen kuin sai kutimen jättää. Aika vaikeaa oli saada ihmisiä ottamaan puikkoja käteensä. Toisen kerran piipahdin paikalla ja silloin siellä oli viidesluokkalainen Elina (ent tarhalapseni) äitinsä kanssa kutomassa!


 Olin Facebookissa tilannut Tapion kaupasta yhden kerän "Tuike"lankaa, jota saimme Tapiolta ja Eevalta siellä syyskuussa vieraillessamme Tapion Tikkuiitojen neuletapaamisessa. Täällähän sitä oli monen värisenä, kuten monta muutakin uutuuslankaa ja ihania värejä.


Messuilla oli myös polkupyörä, johon olisi saanut tehdä neulegraffitin koristeeksi, moni olikin tehnyt!

Posted by PicasaMessuilla esiteltiin myös koululaisten käsityökilpailun satoa. Kasseista ja laukuista oli myös yleisöäänestys. Käsityön ja muidenkin ns taideaineitten opettajat ovat huolissaan uudesta tuntijaosta, jossa kaikkien "ei-teoria" aineiden tuntimäärät pienenevät. Samaa mieltä ovat varmaan kaikki kädentaitoja arvostavat!


Esittelen vielä ostokseni:

Nukkekotikirja itselleni, muut kaksi lahjoiksi. Tilda-kangasta ja henkareita ostin Taitokeskuksen pöydästä. Tyttärentytär Vilja oli lähettänyt viestiä, että missä se Tildan mekko viipyy, kuinka kauan sen tekeminen oikein kestää? Mumma jo 1,5v sitten teki mekon, se oli liiansuuri eikä nyt ole Tildaa...
Joulukortteja ostin taas tänäkin vuonna Maarit Ailiolta.
Tuossa on myös ainoa ostamani lankakerä, Tapiolta. Siitä ja siis saamastani kerästä tulee pikkutytöille kaulahuiveja, Viljalle ja kahdelle hänen ystävälleen. Ostin vielä viisi Brunbergin suukkoa, neljä jäljellä...


perjantai 1. lokakuuta 2010

Rauta- ja villalankaa

Rautalankaa väännettiin, helmiä pujoteltiin ja kehyksiä maalattiin alkusyksystä Kaarakan talossa:


 Intsun ja Sipin tauluthan on jo esitelty!

                
 Ratun antamaa perinneneulemallia taas sukkien varsissa. Nilkassa ja jalan päällä resori. Lanka Isoveljeä, bambupuikot 4. Koko n 35-36.



Tässä Dominoneuletossukat; Dropsin ohjetta muokaten, lankana Isoveli, puikot 4, silmukoita 25 yhdessä palassa.

lauantai 18. syyskuuta 2010

Sytomyssyjä Seinäjoen sairaalaan

Seinäjoen sairaalan naistentautien osastolle vein perjantaina kuvissa olevat Sytomyssyt, jotka otettiin kiitollisina vastaan. Potilaat ovat myssyistä pitäneet! Joten kiitokset kaikille myssyjen tekijöille!


Nämä myssyt on kutonut ja virkannut Lappajärven Itäkylässä asuva kädentaitaja.

Nämäkin kukkasin koristellut, virkatut myssyt ovat hänen käsialaansa.


 Nämä virkatut myssyt oli Kauhavan Kangas-Aittaan joku toinen taitava virkkaaja vienyt,


kuten myös kolmas kädentaitaja nämä virkkaamansa myssyt.

Meillä on ollut joidenkin myssyntekijöiden kanssa puhetta, että voisi tehdä myös miehille myssyjä. Toki suuressa luovutustilaisuudessa keräsimme miehille sopivia myssyjä erilliseen pinoon.

perjantai 17. syyskuuta 2010

Valkoturkkien villoista sukanlapoja

Kauhajoen ruokamessuilta ostin vyyhdin 30 % Samojedinkoiran ja 70 % lampaan villoista Ylistaron kehräämössä kehrättyä lankaa. Lanka on, kuulin ma, paljon villaa lämpäisempää. Ehken enää tarvitse kaksia- kolmia villasukkia, yölläkään.


                  Tämä ihana sessu, Tuulian Vuononvaltias, poseeraa Valkoturkki-lehden 2/2004 kannessa. Kansikuvan ottanut Katja Korhonen, kuvasin kannen.


Langan myyjä lupasi, että vyyhdistä tulee naisen sukanlavat. Varren tein tutulla perinnevarrella Seiskaveikasta. Kudoin nelosen bambuilla, koirankarvalankaan olisi saanut olla isommat puikot. Jouduin kahteen kertaan vähentämään lavasta silmukoita.



Lanka riitti vielä Otson, 3v, sukanlapoihin. Varressa lankana värjäämäni Seiskaveikka.



       Osallistun Kansalaisopistossa kaikkiin nukkekursseihin. Tässä Ilmenukke, tutummasti Rebornvauvanukke. Teen tällä mallilla, mutta ehkä vähän vähemmän maalia ja ripsiä.
Tämän nuken tekijää en tiedä, koska opettajalla oli myös muiden tekemiä nukkeja malleina info-illassamme tänään.