Matkalla Aurinkorannikolla 5

 Fuengirolassa kävimme katsomassa kadonneiden muistokappelia.

Satoja kuvia ja kukkia... Tämän äärellä tunsi itsensä niin pieneksi, avuttomaksi ja murheelliseksi. 

En ymmärrä, miksi tämä ovi tuli kuvaan myöhemmin; rajasin kuvaa ennen tänne laittoa!!!

Seuraavat sydämentykytykset saivat aikaan nämä kolme lentokonetta taivaalla. Nehän ajavat yhteen?!

Luojan kiitos! Järkihän sanoi, etteivät ne voi osua, mutta odotimme ja odotimme; koneet tuntuivat lentävän tosi hitaaaasti. Vaikuttava on tuo koneiden jättämä kuvio taivaalla.

Tähän suomalaiseen ravintolaan olemme menossa juomaan kahvia ja kuumaa sulkaata toivottavsti pullan kanssa.

Pullaa siellä ei ollut, mutta juustokakkua olisi pakastimessa. Otimme sitä, kahtalaatua, mutta toinen kakunpala oli vanhaa; saimme molemmat ilmaiseksi. Täällä taas sai huomata, että miehillä on makuaistikin erilainen, heidän mielestään kakussa ei ollut mitään vikaa.

Suomen lippu ulkomailla sävähdyttää aina!

 Junallakin pääsee Aurinkorannikolla matkustamaan. Matkasimme sillä Fuengirolasta Benalmadenan asemanseudulle Arroyo de la Mieliin  Miehen kanssa; sisareni  miehineen jatkoivat sillä Malagan lentokentälle vastaan kummipoikaani poikineen.

Benalmadena Costalle kävellessämme kävimme Lintupuistossa. Siellä oli vesilintuja, kanoja ja kukkoja, kaneja ja ihmisiä tietysti. Kahvilassa kävimme juomassa limsaa kirjavien kanojen etsiessä murusia jaloissamme.

 Kaikkialla kasvoi tätä palmua, mutta ihan lähellä rantabulevardia kasvavan palmu runko kiinnitti huomioni:

Siinä on kuin ruusukkeita tai mehitähtiä. Jospa kaikki kaunis, mitä lähellämme on, osuisikin silmiimme...