Meidän oman pienen Leenu-kissimme jouduin lähettämään eläinten taivaaseen Kultis-Daavidin luo kesäkuussa. Leenu, 17v, joutui mökkipihallamme puolivillin kollikissan pahoinpitelemäksi eikä se siitä enää toipunut lääkityksistä ja pakkoruokinnasta huolimatta.
Olin kätilönä, kun nuori Latz-kissa-emomme synnytti seitsemän poikasta ja muistan Leenun hauskan naaman heti sen synnyttyä. Vieroitin poikaset, koska ne olivat jo emoaan isompia. Muut kissat muuttivat mikä minnekin ja vain Leenu jäi meille. Se ei ollut mikään sylikissa, mutta tykkäsi maata sohvalla makaajan rinnalla. Se pesi koiran silmät ja naaman ja makasi sen etutassujen välissä. Sehän oli jo kolmevuotias, kun Daavid tuli meille. Ihan selvästä se kaipasi Daavidia sen kuoltua...
Tämän kuvan otin kesällä -09 meidän maalla. Leenu, 15v hyppäsi ikkunan taakse naukumaan halutessaan sisälle. Sen toinen reitti sisälle oli kivijalanluukusta perunakellarin tikoille naukumaan.
Tässä Leenu ei enää pysynyt pystyssä; en sentään kurista sitä, vaan käännän sen hauskan naaman viimeisen kerran kameraa kohti. Eläinlääkäri oli jo tilattu!
Ajelimme Miehen kanssa maalle ja teimme haudan pihaan.
Heinäkuun lopussa Vimpelin Saarikentälle oli tulossa konsertti. Samalla matkalla kävin kuvaamassa Vimpelin pyöreän kirkon, jossa mieheni on päässyt ripille 50v sitten. Meidän luokkaretkikin Seinäjoen tyttölyseosta suuntautui joskus 60-luvun alussa Vimpeliin, kävimme kirkossa ja Saarikentällä ja tapasimme kylän poikiakin;) Liekö ollut Miehenikin paikalla; ainakin hän muisteli nähneensä kuorma-auton lavan täynnä tyttöjä!
Tarja Lunnas, joka on lappajärveläissyntyinen lauloi konsertin alkupuolella kauniita laulujaan. Jos hän maailmalla kertoisi olevansa Lappajärveltä kotoisin, hänen suosionsa täällä olisi aivan eri luokkaa!
Konserttia jatkoivat Matti ja Teppo. Kauniita ja koskettaviakin lauluja heilläkin on. Mattihan se etupäässä oli äänessä laulaen ja puhuen. Hauskoja juttuja riitti, lähes toisen solvaamiseen asti. Kai se on sitä veljesrakkautta! Matti kertoi fanien valokuvaavan Teppoa yläpäästä ja häntä alapäästä, ilmeisesti hänen kenkiään. No, pidin varani ja otin kuvan niistä kengistä, mutta ei niissä mitään kuvattavaa ollut. Ihan tavalliset miestenkengät! Odotin näkeväni krokotiilinnahkaiset bootsit, vähintäin!
Elokuun alussa oli Miehen Sisarenpojantyttären rippijuhla Laihian kirkossa.
Harvassa kirkossa on seinähirret näkyvissä.
Nuorimman Sisareni Tyttärentytär oli Lappajärvellä pesisleirillä. Tauolla kävimme Sisaren kanssa Lappajärven museossa, jossa oli mm Lappajärven Veikkojen näyttely. Kuvasin toki niitäkin, mutta kiinnostavammat esiin! Parina kesänä siellä on ollut kansakoulunäyttely, josta osa on jäänyt museolle esiin, kuten kansio jokaisesta kansakolusta. Tässä kuvassa Mieheni on ekaluokkalaisena, 6v:na. Naapurin Esteri oli pyytänyt häntä kanssaan kouluun, kun hänen vieressään on vapaa paikkakin! Ja niinhän Mies sitten meni. Kuvauspäivänä Esteri itse oli poissa koulusta. Esterin sisar oli pitänyt pikkulapsille hyvää koulua; Mies oppi lukemaan 5 v:na!
Tässä pulpetti 1910-luvulta Lappajärven Ylipään koulusta.
Seuraava mainittava tapahtuma oli Miehen Sisaren 80v-juhlat ja hänen ja Miehensä 60v hääjuhla. Juhlat pidettiin Kivitipun naapurissa Taavin tuvalla. Tässä linkki Lappajärven matkailu- ym kohteisiin.
Tässä Sisar ylhäällä vasemmalla n 70v sitten ystäviensä kanssa.
Yksi lapsenlapsi oli tehnyt taulun heidän kihlakuvastaan.
Pikainen lastenhoitokeikka Hattulaan; ei oltukaan nähty lapsenlapsia sitten juhannuksen. Otso halusi aamupuuroksi mannapuuroa, jota Isänsä kanssa tässä keittelee. Äiti on töissä, Isällä on vielä lomaa ja Vilja-sisko on mennyt jo kouluun Isän ja Mumman saattelemana.
Radiosta kuulimme: Leveä kuljetus matkalla Ikaalisista Hämeenlinnaan. Perillä klo 20. Sieltähän se tuli melkein kohta vastaan. Mitä lavalla olevat rakenteet oli, sitä emme ehtineet saada selville.
Seinäjoen torilla oli ranskalaiset ruokarekat tuotteineen. Juustorekasta ostin ekalla kerralla ao juustot ja seuraavalla vielä kahta. Kaisalla monipuolinen kuvaus torista.
Ylin on aika haisevaa, keskellä kammottavan vihreää ja alimpana vuohenjuustoa. Kaikki syötävän hyviä!
Oliiveja ostin myös ja saippuoita; saippuat lähinnä tuoksuiksi kylppäriin ja liinavaatekaappiinkin laitoin yhden.
Keskiviikkona mulla oli treffit Ystävän kanssa; istuimme torin laidalla virkkaamassa sytomyssyjä ja paransimme maailmaa!
Perjantaina Sisareni ja Mieheni kanssa katselimme limunaatia nauttien torielämää ja paransimme tietysti maailmaa!
Seinäjoen kaupunginteatteri esittää kaupungintalon kupeessa näytelmää ajasta ennen Lakeuden ristin rakentamista. Siitäkin on kattava kuvaus Kaisalla!
Sitä olimme katsomassa lauantai-illalla, mutta teen siitä oman tarinansa. Me tyttölyseolaiset olimme muiden mukana kirkkoa rakentamassa keräten paperia kirkon penkkien ostamiseksi.
Olin kätilönä, kun nuori Latz-kissa-emomme synnytti seitsemän poikasta ja muistan Leenun hauskan naaman heti sen synnyttyä. Vieroitin poikaset, koska ne olivat jo emoaan isompia. Muut kissat muuttivat mikä minnekin ja vain Leenu jäi meille. Se ei ollut mikään sylikissa, mutta tykkäsi maata sohvalla makaajan rinnalla. Se pesi koiran silmät ja naaman ja makasi sen etutassujen välissä. Sehän oli jo kolmevuotias, kun Daavid tuli meille. Ihan selvästä se kaipasi Daavidia sen kuoltua...
Tässä Leenu ei enää pysynyt pystyssä; en sentään kurista sitä, vaan käännän sen hauskan naaman viimeisen kerran kameraa kohti. Eläinlääkäri oli jo tilattu!
Ajelimme Miehen kanssa maalle ja teimme haudan pihaan.
Heinäkuun lopussa Vimpelin Saarikentälle oli tulossa konsertti. Samalla matkalla kävin kuvaamassa Vimpelin pyöreän kirkon, jossa mieheni on päässyt ripille 50v sitten. Meidän luokkaretkikin Seinäjoen tyttölyseosta suuntautui joskus 60-luvun alussa Vimpeliin, kävimme kirkossa ja Saarikentällä ja tapasimme kylän poikiakin;) Liekö ollut Miehenikin paikalla; ainakin hän muisteli nähneensä kuorma-auton lavan täynnä tyttöjä!
Konserttia jatkoivat Matti ja Teppo. Kauniita ja koskettaviakin lauluja heilläkin on. Mattihan se etupäässä oli äänessä laulaen ja puhuen. Hauskoja juttuja riitti, lähes toisen solvaamiseen asti. Kai se on sitä veljesrakkautta! Matti kertoi fanien valokuvaavan Teppoa yläpäästä ja häntä alapäästä, ilmeisesti hänen kenkiään. No, pidin varani ja otin kuvan niistä kengistä, mutta ei niissä mitään kuvattavaa ollut. Ihan tavalliset miestenkengät! Odotin näkeväni krokotiilinnahkaiset bootsit, vähintäin!
Harvassa kirkossa on seinähirret näkyvissä.
Tässä pulpetti 1910-luvulta Lappajärven Ylipään koulusta.
Pesäpalloleiriläisistä en voi laittaa kuvia, kun en ole kysynyt heidän vanhemmiltaan. Leiriläisillä oli leirin päättäjäiset ja palkintojen jako Halkosaaren kesäteatterissa ja lopuksi disko. Heidän siivellään pääsin lopultakin Halkosaaren lavalle. Siellä on Isäni ja Veljeni monet tanssit soittaneet. Isällä oli Isku-Pojat-tanssiorkesteri yli 40v.
Lavalla on edelleen kesäisin monet tanssit, joissa on kuuluja solisteja. Ohjeet seinällä, kuinka tansseissa haetaan!
Seuraava mainittava tapahtuma oli Miehen Sisaren 80v-juhlat ja hänen ja Miehensä 60v hääjuhla. Juhlat pidettiin Kivitipun naapurissa Taavin tuvalla. Tässä linkki Lappajärven matkailu- ym kohteisiin.
Tässä Sisar ylhäällä vasemmalla n 70v sitten ystäviensä kanssa.
Yksi lapsenlapsi oli tehnyt taulun heidän kihlakuvastaan.
Kotimatkalla poikkesimme Tampereen Ikeassa ostamassa uuden tietokonepöydän. Tosin lasku nousi moninkertaiseksi! Ruokalassa kuvasin kätevät tarjotinkärryt!
Radiosta kuulimme: Leveä kuljetus matkalla Ikaalisista Hämeenlinnaan. Perillä klo 20. Sieltähän se tuli melkein kohta vastaan. Mitä lavalla olevat rakenteet oli, sitä emme ehtineet saada selville.
Seinäjoen torilla oli ranskalaiset ruokarekat tuotteineen. Juustorekasta ostin ekalla kerralla ao juustot ja seuraavalla vielä kahta. Kaisalla monipuolinen kuvaus torista.
Ylin on aika haisevaa, keskellä kammottavan vihreää ja alimpana vuohenjuustoa. Kaikki syötävän hyviä!
Oliiveja ostin myös ja saippuoita; saippuat lähinnä tuoksuiksi kylppäriin ja liinavaatekaappiinkin laitoin yhden.
Keskiviikkona mulla oli treffit Ystävän kanssa; istuimme torin laidalla virkkaamassa sytomyssyjä ja paransimme maailmaa!
Perjantaina Sisareni ja Mieheni kanssa katselimme limunaatia nauttien torielämää ja paransimme tietysti maailmaa!
Seinäjoen kaupunginteatteri esittää kaupungintalon kupeessa näytelmää ajasta ennen Lakeuden ristin rakentamista. Siitäkin on kattava kuvaus Kaisalla!
Sitä olimme katsomassa lauantai-illalla, mutta teen siitä oman tarinansa. Me tyttölyseolaiset olimme muiden mukana kirkkoa rakentamassa keräten paperia kirkon penkkien ostamiseksi.
5 kommenttia:
Onpa ollut paljon kaikkea tapahtumaa. Tuo lemmikin menettäminen käy aina ihan sydämeen asti.
Nyt tunnustan häveten, etten ole ikinä tiennyt Tarja Lunnaksen olevan Lappajärveltä... Mutta yksi kirkko oli kuvissa tuttu. Saat arvata mikä! :) Ja Leenu-kissin ikävän ymmärrän hyvin...
On teillä ollut surullista aikaa kun kaksi rakasta lemmikkiä lähti niin peräkkäin.
Vanhat kuvat on hienoja ja tuo vanha pulpetti! Se se on kyllä melkoinen :D
Monenlaista tapahtumaa on teidänkin kesään mahtunut, mukava lukea niistä :)
Torilla kävin Ranskalaisia katsomassa toisenakin päivänä mutta patonkijono oli silloinkin vähintään yhtä pitkä kuin aiemminkin. Saippuat olisivat kyllä tuoneet mukavaa tuoksua kylpyhuoneeseen mutta jäivät vaan nekin ostamatta :)
Onpa sinullakin ollut vauhtia kesän aikana. Surullista tuo kissasi kuolema, mutta nyt hän on eläintebn taivaaassa. Nähdään varmaan lauantaina Kauhavalla. Mulla on kolme sytomyssyä valmiina. Tuon ne tullessani sinne. Hyvää viikon jatkoa.
Mukavia tunnelmapaloja kesältä.
Nyt teidän lemmikit on taas yhdessä, muuta lohtua tuosta tapauksesta ei löydy.
Onko tuo vanha koulukuva Rantakankaan koulusta?
Lähetä kommentti