Loftet talona on vanha 1860-luvulta oleva tehtailijan talo, joka on kokenut monenlaisia muodonmuutoksia historiansa aikana. Siinä on ollut rikospoliisia, hammaslääkäriä ja työterveyttä. Huoneet oli jaettu, lautalattiat ja parketit peitetty, katot madallettu.
Mm tälläisiä aarteita loftetlaiset löysivät remontissa:
lähikuvaa
Loftet vastaa meidän Kaarakan taloamme, josta olemme (Heleenan ja Sipin kanssa) monesti kertoneet. Jo konsulinna Tulla Moe 1900-luvun alkupuolella piti siellä, kodissaan, käsityökursseja; mm maalasivat posliinikuppeja, joita on Konsulinnan kahvihuoneen vitriinissä.Minun piti kuvata kierroksen ja lounaamme jälkeen taloa rauhassa, mutta raju vti vei minut juoksemaan apteekkiin...
Matka jatkui itselleni jo ennestäään tuttuun Strömsö-taloon. Täällä on yleinen uimaranta, jossa Mies on 70-80-luvuilla käynyt uimassa ja saunomassa. Me kävimme täällä v 2000. Ohjelma Strömsö alkoi tv:ssä v 2002 ja on poikinut monenlaisia uusia sarjoja. Uusia jaksoja tulee syksyllä, nyt nähdään uusintoja.
Oppaanamme toimi ohjelman monitoimihenkilö Elisabeth. Hän on se, joka sukeltaa jääkylmässä koskessa, saunoo ja keittää tervaa ja erilaisia ruokia uussuomalaisten kanssa ja tekee paljon muuta. Ensin saimme kuulla talon historiaa. Talo on rakennettu 1800-luvun puolivälissä vaasalaisen porvarisperheen kesähuvilaksi.Leen askartelu- ja käsityöhuoneessa olisi voinut viettää koko päivän, niin paljon siellä oli nähtävää. Leen takana mm Kontio-käsilaukku ja toinen uudistettu saappaanvarsi.
Vanhoja ihania matkalaukkuja! Halkaistuista kaisloista riivittyjä tuoksuvia "heiniä".
Kierros jatkui keittiöön. Osa kuvistani oli hätäisesti otettuja, kun oli niin paljon kuvattavaa.
Tässä keittiön sydän:
TV-ohjelmatalossa tarvitaan myös tekniikkaa...
Saunakamarin kattolamppua Jim tänään tulleessa uusinnassa rakensi Leen kanssa.
Vanha sinkkiämpäri, roseekukkia ja rautalankaa, lamppujohto ja siinä se on!
Strömsö ottaa vastaan vierasryhmiä silloin, kun se heidän aikatauluihinsa sopii. Muuten alueelle pääsee käymään. Valitettavasti myös ilkivallantekijät ovat löytäneet sen! Suurella työllä ja vaivalla tehty grilli ja savustusuuni on rikottu.
Strömsöstä matkamme jatkui Pohjanmaan museoon. Kuvasin myös siellä, koska kieltoja ei näkynyt...
Kuvassa 1900-luvun alussa 9v:na kuolleen tytön villamusliinimekko
Nukenvaatteiden malleja nuken omistaja oli saanut 1910-20 muotilehdistä! Kuvat valitettavan huonoja. On virkattuja ja neulottuja mekkoja, jakkuja ja takkeja; pitsiä, nauhaa ja nappeja.
Vaatevaraston saanut posliinipäinen nukke keinumassa
Käsitöihin liittyvä on myös nämä kerroslaskurilla varustettu "ritulit".
8 kommenttia:
Hieno retkikertomus, historiaakin mukana, oli oikein mukavaa luettavaa..ja kiva kun edes yksi meistä uskaltautui näyttämään vähän kuvia museostakin!
Tuo Vaasan palosta pelastettu nukke jäi museosta erityisesti minunkin mieleeni-aatella että se oli säilynyt täysin ehjänä!
Museo oli kokemus ja ajan kanssa sinne pitää mennä uudestaankin :)
Mukava lukea sinunkin matkakertomus. Minulla on kuva sinusta ja Elisabethistä, laitan tulemaan, jos osaan :)
Hienon näköinen kesäasunto teillä. Juuri oikean färinenkin.
Sinultakin löytyi hieno retkikertomus. Tuli hähän historiaakin kerrottuna. Kiva, että sinä laitoit kuvia museostakin. Jokaisella meillä oli erilaisia kuvia retkestä. Kiitos mukavasta retkestä.
Kivasti kerrottu retkitarina. Vaikka me kaikki tarinoimme,niin jokaisella on vähän erilaisin vivahtein,jotka sitten kenties lukijoille hahmottuu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kiitos kivasta matkaseurasta!Ensi kesänä yhdessä taas jonnekin. Sitä minne,on nyt koko talvi sitten aikaa miettiä.
Mielenkiintoinen kertomus retkestänne! Intsun tarinan olen jo lukenut, pitänee kurkata nuo muutkin. ;) Olis kyllä mukava päästä tuonnekin! ;D Aina näitä haluja syntyy, kun lukee toisten kertomuksia kivoista paikoista, joista ei muuten tietäisi mitään.
Todella ihana blogi sulla! Srömsöö on myös mun lempi ohjelmiani ja haave, että joskus pääsin käymään siellä.
Kylläpä teillä on ollut hauska retki. Kun oikeissa paikoissa osaa kierrellä, "aurinkokaupungit" näyttävät parhaat puolensa.
Minunkin pitäisi käydä Seinäjoella joku päivä, Taitopuoti Paperinauhassa. Täällä kun ei ole kunnon askarteluliikettä. Onneksi maakunnasta löytyy noita tarpeellisia liikkeitä joka lajia :).
Hei,
Selailin blogiasi ja huomasin että sinäkin olet 'Naamakirjassa'
Kyselin just äskn Palagalta, mitn helposti sieltä pääsee pois jos ei tykkää.
Teillä on ollut kiva retki.
Jotain olin näkeväni Lappajärvestäkin asiaa.
Minulla on yksi nettiystävä
Michiganista joka usein kertoo Lappajärvestä. Hän on syntynyt siellä mutta on asunut USAssa jo 50 vuotta.
Lähetä kommentti