lauantai 13. maaliskuuta 2010

Muru-liitteen juttu Sytomyssykampanjasta

Ilkka- ja Pohjalainen sanomalehtien viikkoliitteessä Murussa piti olla kuvapläjäys sytomyssyihin liittyen, mutta yritän laittaa jutun tähän. En saanut siirrettyä tekstiviesti-lukuoikeuttani tänne.

Juttu alkaa:
Sytomyssystä
virtaa toipumiseen

Käsityöihmiset virkkaavat ja neulovat myssyjä naisille, jotka ovat menettäneet hiuksensa sytostaattihoitojen takia. Empaattisten naisten sytomyssykampanja leviää kuin kulovalkea varsinkin käsityöblogien välityksellä. Valmiit pipot lahjoitetaan sytostaattihoitoja antaviin sairaaloihin.


PIRKKO LEHTIMÄKI, TEKSTI • HARRI TOIVOLA, KUVAT
Virkkuukoukut suihkivat seinäjokelaisten Marja-Leena Keski-Vinkan ja Sirpa Korpikosken näppärissä sormissa, ja kotoinen puheensorina täyttää huoneen Kaarakan taitokeskuksessa.
— Pipoista on jatkuva tarve, naiset tietävät.
Käsityöinnostuksen läpilyömät naiset virkkaavat tällä kertaa värikkäitä päähineitä, jotka lahjoitetaan toukokuun alussa Seinäjoen keskussairaalaan syöpäosastolle sekä naistentautien ja urologian osastoille.
Myssyringin perustaneet naiset kävivät ensi töikseen puhumassa asiasta sairaalassa, joka otti tarjouksen kiitollisena vastaan.
— Hiustenlähtö voi olla yllättävän kova juttu syöpäsairaalle, naiset otaksuvat.
Sytomyssykampanja  käynnistyi Oulussa, jossa käsityöihmiset rupesivat virkkaamaan pipoja Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan.
—  Systostaattihoitoa saaneet ja hiuksensa hoidon vuoksi menettäneet naiset pistävät päähänsä mieluummin ehkä myssyn kuin kuuman ja kankean peruukin, naiset arvelevat.
Sirpa Korpikoski on lukenut, että Suomessa sairastuu pelkästään rintasyöpään 4 100 naista vuodessa.
— Aina ilmaantuu valitettavasti uusia myssyn tarvitsijoita. Sairaus voi tulla koska tahansa ja kenelle tahansa.
Myssyjä osaavat valmistaa kaikki, joilla koukku tai puikot pysyvät käsissä. Päähineen koon voi luontevasti mitata omasta päästä.
— Silloin niitä tulee kaiken kokoisia, Korpikoski vinkkaa.
Tyylilajikin on vapaa, ja väritys.
— Ei tämä mitään totista hommaa ole. Pipon voi myös koristella. Koriste kannattaa kiinnittää niin, että sen voi halutessaan helposti myös poistaa.
Lanka saisi hänen mukaansa olla mieluummin muuta kuin kutisevaa villaa. Pipon ei pitäisi olla myöskään liian paksu, jotta se sopii sisäkäyttöön.
Naiset kiinnittävät  myssyyn lappusen, johon merkitään päähineen koko, lankalaji, jos se on tiedossa, ja lisäksi pesulämpötila.
— Jotkut ovat kirjoittaneet jopa runon mukaan, Keski-Vinkka tietää.
Käsityökerho Etelä-Pohjanmaan Tikkuajat Seinäjoelta on ottanut myssyt jo sydämelleen. Kerhon jäseneksi pääsee kuka vain; ei tarvitse olla tuhattaituri. Konkarit opettavat, jos jollakin menee sormi suuhun.
— Tikkuajiin tuli kaksi naista, jotka eivät olleet virkkaajia. Pistin koukun ja lankaa käteen, ja seuraavalla kerralla jo kavennettiin, Keski-Vinkka nauraa.
Seinäjoella valmiita myssyjä otetaan vastaan Kaarakan talossa, ja niitä voi myös postittaa vaikkapa Keski-Vinkalle.
— Tarkoitus on saada kasaan ainakin muutama sata pipoa, virkkaajat laskevat.
Myssykampanja kestää huhtikuun ajan.
Keski-Vinkalla ja Korpikoskella  on käsityöihmisten tapaan oma käsityöblogi, jollaisissa alan ihmiset välittävät vinkkejä, ohjeita ja kuvia ajankohtaisista pipoista.
Blogit paljastavat samalla hienoja ajatuksia elämän menosta ja arkipäivän tapahtumista.
— Virkkaaminen onnistuu hyvin televisiota katsellen tai facebookia farmaten. Pipo syntyy muutamassa tunnissa, naiset väittävät.
Keski-Vinkka on virkannut jo 13 pipoa valmiiksi, ja 6-7 on ”vaiheessa”. Kokeilukappaleensa hän luovutti lapsenlapselle, joka halusi siihen kunnon lierit 1970-luvun tyyliin.
— Virkkasin reunaan rimpsua niin paljon kuin lankaa riitti, isoäiti nauraa.
Korpikosken saalis on 16 valmista pipoa.
— Lähetin kolme pipoa Ouluun. Olen Oulusta lähtöisin, joten kaupunki on lähellä sydäntä, hän tunnustaa.
Sekä Keski-Vinkka että Korpikoski tekevät ahkerasti käsitöitä, ja sytomyssyt syntyvät muiden töiden välipaloina. Läheisillä on ollut monta pehmopakettia avattavana.
Kätevissä näpeissä syntyy neuleita, virkkauksia, huovutuksia, tuftauksia, tilkkutöitä ja monen lajin askartelutuotoksia.
—  Lastenlapsille teen niin kauan kuin kelpaa, Keski-Vinkka lupaa.


Iloa kampanjalla
■ Sytomyssykampanjan ovat perustaneet puuhanaiset Matleena ja Seijasisko Oulusta.
■ Kampanjassa virkataan tai neulotaan myssyjä naisille, jotka ovat menettäneet hiuksensa sytostaattihoitojen takia.
■ Oulusta alkanut käsityöliike on poikinut iloa levittäviä sisartempauksia jo ainakin yhdeksällä paikkakunnalla eri puolella maata.
■ Nimimerkki Flikka on aloittanut Vaasan keskussairaalan sytostaattihoitoja antavalle osastolle oman myssykampanjansa.
■ Vaasan myssyjen postiosoitetta voi kysyä sähköpostitse osoitteesta MiuliMaria@gmail.com.
■ Seinäjoen keskussairaalaan myssyjä valmistavat ainakin käsityökerho Tikkuajat sekä useat yksittäiset käsityöntekijät.
■ Valmiita myssyjä otetaan vastaan mm. taitokeskus Kaarakassa Seinäjoella ja Kauhavan Kangas-Aitassa Kauhavalla.
■ Kampanja kestää huhtikuun loppuun, ja myssyt luovutetaan sairaaloihin toukokuun alussa.


Sytomyssymalli:
» Tämä ohje sopii kolmosen koukulla virkattaville ohuehkoille langoille.
Virkkaa päänympäryksellinen (n 100s) ketjusilmukoita, yhdistä piilosilmukalla (ps).
1 krs: virkkaa puolipylväs (=1/2p) tai kiinteä silmukka (ks) joka ketjusilmukkaan (kjs). Yhdistä viimeinen s aina ps:lla ed kerrokseen.
2.krs: tee 2 kjs ja sitten 1/2p samaan kohtaan ( joka krs alkaa samoin) jätä 1s väliin ja jatka * kaksi 1/2p samaan silmukkaan, jätä 1 s väliin* kerros loppuun. Virkkaa, kunnes myssy on n 10-11 cm korkea. Kavennuskerros: virkkaa viisi 1/2p-ryhmää ja kahteen seuraavaan vain yksi 1/2p. taas viisi 1/2p-ryhmää ja kavennukset kerros loppuun.
Kavennuskerrosten väliin yksi kaventamaton kerros.
Jokaisella kavennuskerroksella väliin jäävä puolipylväsryhmä lyhenee yhdellä. Sovita pipoa välillä päähäsi. Päättele.
Laita myssyyn lappu, jossa päänympärysmitta ja langan nimi, jos tiedossa.
Päähine voidaan myös koristaa kukalla, perhosella, napeilla jne.
Langan paksuudesta riippuen voi puolipylvässilmukkaryhmän väliin virkata yhden ketjusilmukan.
Myssy voidaan virkata myös pylväillä, jolloin se on nopeampi tehdä, muttei aivan yhtä kaunis.
Marja-Leena Keski-Vinkka
Juttu loppuu. Kuvia yhteensä neljä, joista yksi koko sivun!

Tämä sitten Ilkan ja pohjalaisen lukijoille:
 Kuvani on silkkaa lavastusta: myssy, johon reunaa virkkaan Dropsin Alpacalla on Sipin virkkaama sytonappimyssy.
Oli meillä ainakin hauskaa, kun aina vaan ja aina vaan kuvaaja otti uuden kuvan. Oli hänelle kyllä vähän ohjeitakin: onko suu kiinni, tukka hyvin, onko huivi kohdallaan? Samoin Sipistä otettiin monia kuvia: pidä kädet näin ja noin ja vielä lähemmäs ja...

Minä mieltäisin kuvapläjäyksen useaksi kuvaksi...

7 kommenttia:

Matleena kirjoitti...

Eipäs päässyt tuolla osoitteella katsomaan kuvaasi, olisi pitänyt ainakin rekisteröityä! :( Mutta uskon että tukka oli huvin, mutta miten lie mahtoiko suu olla kiinni! ;DD Ainakin minulla se tahtoo olla aina auki! ;DDD

Sipi kirjoitti...

Muutama kuva lienee vähempi kuin kuvapläjäys, minustakin :)
Toivotaan kuitenkin että tämän jutun myötä tulee lisää innokkaita myssyilijöitä mukaan kampanjaan!

JaanaM kirjoitti...

Tosi hyvä juttu!
Ja sun hiukset oli tosi ihanasti, oot käyny parturissa sitte viime näkemän.
Juuri aloitin tekemään myssyä, aina vaan on kesken ne omat sukat. Joka välissä pitää pipoja väsätä. Vaikka ei niitä nyt montaa vielä valmiina ole.

Matleena kirjoitti...

Hyvä ja asiallinen juttu! :) Kiitos sinulle Malli vaivannäöstä, kun ahkeroit tekstin tänne blogiisi sellaistenkin luettavaksi, jotka eivät pääse ko. sivulle.

Villiviini kirjoitti...

Kiva juttu! Näin se viesti kulkee, eikä tarvitse ihmetellä, kuten meidän paikallislehdessä, että mikä salaseuralaisjuttu tämä oikein on.

Tellu kirjoitti...

Oli mahtava juttu! Ja sinusta Malli aivan upea iso valokuva, siinä oli kaikki kohdallaan: tunnelma ja tekijä.

Seijasisko kirjoitti...

Kiva juttu ja tämäkin juttu taas innostaa lisää myysntekijöitä mukaan.