Mumma sairaitten lasten lastenhoitajana

Tiistai-iltana Tytär soitti: voisiko Mumma tulla! Mummahan voi, kun ensin käy viemässä lisää ruokia ja katsastaa lääkkeet Veljensä luona. Aamulla aikaisin junalla kohti etelää, junanvaihto Tampereella, Hämeenlinnasta taksilla Hattulaan, jossa Vävy lähtee töihin, kun lastenhoitaja- (valm v -65 Hgin Lastenlinnasta) Mumma saapuu.

Lapset odottavat, että leivotaan Prinsessa-lehden mukaan pikkuleipiä. Mumma ei löydä vehnäjauhoja kuin vähän, pannaan lisäksi sämpyläjauhoja, sokeria pannaan enemmän kuin ohjeessa, taikina jäähtymään, etsitään piparimuotit ja kaulimet. Pikkuleivät leivotaan, (jolloin löytyi myös täysi jauhopussi) paistetaan, osa toki palaa, no,ne voi viedä leikkiin. Sokerikuorrutusta pursotetaan ja Vilja ripotteelee nonparelleja, sydämiä, kukkia ja kuulia pikkuleiville.



Otsolla oli mahatautia, jota hän hoiti Kidiuksen juotavalla mansikkajugurtilla. Otso on jo kauan tiennyt juomansa merkin ja maun; muut ei kelpaa, paitsi lauanataina, kun äiti ei jaksanut raskaan päivystyksen kestäessä käydä kaupasta täydennystä, niin kelpasi vaniljajugurtti maidolla ohennettuna Kidius-purkista; toki hän huomasi, ettei maku ollut oikea...

Torstai-iltana olivat kaikki kotona nauttimassa Viljan "Kultakutri ja Kolme Karhua" esityksestä. Mumman kamera reistasi tässä vaiheessa, mutta hämärässä kuvassa karhut ovat tulleet kotiin ja löytäneet Kultakutrin nukkumasta Pienenpienen sängystä ja pian Kultakutri hyppää pakoon...

Välillä tietysti syötiin. Tässä eräs Mumman ateria. Tarjolla oli myös kaakaota.

Vilja ja Otso hiekkalaatikolla. Kaikki "hyvät hiekkakakut" menivät heti parempiin suihin. Tässä vaiheessa taisi Mumman peukalon nivelrikko ilmoittaa itsestään; ei enää pysynyt kakkuformu käsissä; olipa niitä kymmeniä tehty ja syötykin!

Koska tämä on käsityöblogikin, niin vähän sitäkin sanan varsinaisessa merkityksessä: Otso esittelee Viljan pontsoa, jonka Mumma kutoi viime syksynä Tikkuaja-ystävän Usasta tuomasta akrylilangasta, jota oli aivan ihana neuloa. Otson silmistä näkyy, ettei aivan terveitä vielä olla...

Viljankin piti välttämättä päästä Otson vauvakeinuun, vaikka Mumma pelkäsi, ettei jaksa nostaa niin ylös eikä Vilja mahdu sinne. Taas turhia etukäteishuolia. Uimarannalla kävimme katsomassa jäitä. Eipä ole Mummakaan monta kertaa pidellyt puikkojäitä käsissään; ihan kyynärpäässä tuntui jäisyys. Hattulan vanhan kirkon kiersimme ja vasta siellä Otso vaihtoi uimarantahiekan käpyyn...

Otso on "kone"-miehiä. Hän on aivan hurmaantunut lentäviin, liikkuviin ja pöriseviin vekottimiin, vaikka niitä voi vähän pelätäkin. Hän on saanut kauko-ohjattavan auton! Otso osasi ajaa sillä eteenpäin ja kääntää pyöriä, muttei peruuttaa. Eikä ihme, miehellä on ikää 1v8kk! Naapurissa pyörii aivan ihana kaivinkone. Sitä Otso olisi katsellut vaikka kuinka kauan, mutta Vilja-sisko ei halunnut...

Prinsessa-Vilja liihotteli mekossaan "hiukan leikityssä huoneessaan". Vilja ja Mumma esittivät Kaunotarta ja Hirviötä, Punahilkkaa ja Tuhkimoa laulaen ja puhuen. Välillä luettiin, piirrettiin ja soiteltiin. Varsinkin Otso on innostunut soittamisesta ja laulaakin...

Lopulta päättyi Äidin päivystys, Isin ei vielä; Mumma saateltiin Hämeenlinnan asemalle Aulangon sinivuokkorinteiden kautta. Kävimme myös Lintulammella lokkeja vaimitäneoli katsomassa.

Heippa, Mumma!