Ensimmäisiä sukkia tehdessäni mieheni 81v sisar rollaattoroi naapurista meille (maalla), ihmetteli ohutta lankaa ja kaunista raitaa. Neljättä sukkaa tein hänen ollessaan toipumassa infarktistaan Seinäjoen Sairaalassa. Kuudetta sukkaa tein samalla viikolla hänen kuolinvuoteensa ääressä TAYSissä. Viime lauantaina vietimme hänen siunaus- ja muistotilaisuuttaan Lappajärven kirkossa. Aina vaatimaton Anna haudattiin aivan sakastin kupeeseen. Hautajaiset eivät olleet murheelliset, toki kaipaavat ja suruisat; mutta olemme hyvillä mielin, ettei Annan tarvinnut kauempaa kärsiä.
"Sun haltuus rakas Isäni, mä aina annan itseni..."
4 kommenttia:
Kivoja sukkasia noista itseraidoittuvista tulee! Niin pirteitä väreiltään vaikka vähän surullisissa hetkissä sukkia neuloitkin..
Hienoa että sait langan epätasaisuudet häviämään höyryllä, itse kun haaveilen tuosta lidlin langasta jotain sukkia isompaa :)
Ja olet jaksanut vielä näitä messuasioitakin hoitaa - sulla on ollut päivät täynnä.
Kivan värisiä sukkia sulla jo valmiina. Joskus tapahtuu paljon asioita pienessä ajassa. Nuo hengellisen laulun sanat lohduttavat. Siunausta sinulle loppuviikkoon
Pitkästä aikaa piipahdin blogiasi lukemaan ja täällähän löytyi paljon asiaa koko elämän kirjosta. Löytyi mm. Viljan touhut noissa uudemmissa päivityksissä ja tässä tämä kälysi Annan viimeiset päivät. Kauniisti kirjoitit niistä.
Lähetä kommentti