Alajärven korsukuoro esiintymässä hanureitten säestyksellä. Ihan veteraaneja eivät kuorolaiset olleet. Laulu soi komeasti. Miehen koulukavereita kävi "häiritsemässä" kuuntelemista. Varsinkin Lillbackan näköinen mies, jota Mies luuli omaksi luokkakaverikseen, (olikin tämän pikkuveli) teki kotiseutuaiheisia kompakysymyksiä. Voin kehua pärjänneeni hyvin...
Markkina-aluetta kierteli myös tämä miesporukka kertomansa mukaan häiritsemässä yleisöä. Kyydissä hanuristi, kitaristi ja upean karheasointinen solisti, joka todella osasi laulaa.Ennen Vimpelin markkinoille kelpuutettiin vain paikallisia myyjiä, mutta eipä ole enää juurikaan paikallista yrittäjyyttä markkinoilla. Leipuri, muutama käsityöläinen ja kirpparikauppias olivat paikallisia. Ostin muovisandaalit, caprit ja pari t-paitaa. Miehelle hain Strangin ja Spangarin-sukuseuran neljännen sukukirjan, jota selatessa meni tuntikaupalla. Minulle esiteltiin esi-isiä ja -äitejä, kirjassa kun on aika paljon myös kuvia. On siinä minunkin nimeni... Mukavahan niitä vanhoja nimiäkin on tutkia: Vieno Vanilja sopisi tämänpäivänkin pikkutytölle, Vaniljan tiedänkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti