Ei niin kaukana kotoa

Viime kesänä Kauhavan Kangas-Aitan neuleklubilaisten kanssa vietimme Pietarsaaressa Jaakonpäivillä mukavan päivän. Niinpä tänäkin vuonna ajattelimme sinne mennä. Tarkoitus oli mennä heti maanantaina tai keskiviikkona, kun siellä oli erityinen Järvi-Seutupäivä. Kuorosota-voittajakuorokin olisi siellä illalla. Mutta mummattaminen meni edelle; lapsenlapset tarvitsivat hoitajaa illaksi ja mahdollisesti yöksikin. Sielläkin tapahtui kaikenlaista kivaa...
Perjantaina suuntasimme autoni nokan kohti Pietarsaarta. Ensin kävimme kirkossa Lounaskonsertisssa, sieltä käsityö-vaatekauppaan, josta ostin sukat ja nappeja. (Jostain käsittämättömästä syystä Mies on laittanut langanostokiellon!!!)
Sieltä menimme katsastamaan toria ja kävelykadun markkinakojuja. Ruisleipää ostimme, tamperelaista! Nälkäkin tuli; tässä Hotel Epoque hotelli-ravintolassa söimme herkullisen buffetlounaan. (Minä en voi syödä joka paikassa, koska en ole syönyt mitään lihaa, paitsi kalan, 29 vuoteen!)


Talon edessä olevassa puistossa kasvatettiin yrttejä! Saikohan niitä ottaa?!

Patsas on komea, mutta nimeä tälle kahden taiteilijan taokselle ei ollut näkyvissä.

Kävelykadulla oli tavanomiset markkinapaikkojen punanahat esiintymässä ja myymässä levyjään.

Parkkipaikalta bongasin heti Suomalaisen srk:n kirpparin. Olen kerännyt tätä sarjaa ja löysin 7 uutta kirjaa! Lisäksi ostin Harlekin-pokkarin, jossa oli neljä kirjaa. Se oli kevyttä, kivaa lukemista.

Kadulla bongasin myös kauniissa takissaan kävelevän naisen, värit on aivan ihanat. Tilkut on erilaisia, mutta värit samat.

Kävimme Pietarsaaren hautausmaalla, joka on tuttu parin vuoden takka, kun olimme saattamassa Miehen veljeä hänen viimeisellä matkallaan.

Hautausmaalla näin putukiffelin, jota en muualla ole nähnyt. Ehkä siellä oli jossain hiekkakoristeisia hautoja?

Joku tälläinen esine olisi syytä olla muistutuksena useammallakin kierrätyspaikalla, jotta ihmiset tajuaisivat, mitä sinne kuuluu laittaa. Juuri näin tässä lähellä mm pöytälampun metallinkeräyslaatikossa ja rikotun tv:n sen vieressä.

Kotiinpäin ajelimme Evijärven kautta. Leirintäalueella kävimme jätskillä. Samalla kuvasin kaunista maisemaa.

Lauantaina menimme Kaustisen raveihin, joista Mies oli puhunut jo viikkokausia. Lauantai koitti kuitenkin harmaana ja ajoittain sateli vettä. Mies ei osannut päättää, mennäänkö vaiko eikö.

Menimme kuitenkin, onhan sielläkin katettu katsomo. Totosin kotona automaattipelin, jossa oli vain kolme oikein.

Powerpark-ajon voitti Patrikin Muisto, palkintona mm takana näkyvä Rellu. Siellä oli monia tuttuja hevosia, kuten Saran Salama, Auraus ja Rillaus. Muut ravikuvat epäonnistuivat. Istuin katsomossa koko ajan ja neuloin, kuten myös matkojen ajan tiskiriepuja eli luutuja.

Olemme käyneet katsomassa Halkosaaren kesäteatterissa "Tähdet, tähdet" ja Törnävän kesäteatterissa Piilomaan Pikkuaasin. Molemmat ovat musikaaleja, joissa loistavia laulajia ja esiintyjiä. Suurimman vaikutuksen minuun teki kuitenkin nuorta Baddingiä esittänyt vasta 11v Aleksi Yli-Sissala, joka osaa laulaa; hänestä kuulemme vielä... Muutenkin Badding näytelmä oli hieno, ei kiroiltu eikä julkijuopoteltu. Ystäväni Intsu oli myös yllättynyt näytelmästä positiivisesti. Olisi Baddingin elämästä varmaan voinut tehdä toisenkinlaisen näytelmän. Tämä oli aika murheellinen, mutta on murheellista kuolla vain 39v:na!