Soittorasiatalo, jonka olen paperimassasta Kaarakan talossa tehnyt. Talossa pidän hivenaineita, joten se on aina on ruokapöydällä. Yhdellä sivulla on ulko-ovi. Soittorasia on upotettu valepohjan alle.
Kummitytär perheineen oli sukuloimassa kotokotona. Kävivät myös tapaamassa kummitäti-tätiä. Sain antaa Tytille pontson, jonka aioin antaa hänelle syntymäpäivälahjaksi 2,5v sitten. Jostain syystä en saanut sitä millään valmiiksi ennenkuin nyt, kun etukäteen tiesin, että tapaamme. Pontso on luonnossa paljon kauniimpi ja mustempi. Ja ihanan pehmeä. Paremmin olisi täti voinut tyttinsä puettaa, kuten kuvasta näkyy. Pontso on mustaa Kitten mohairia enkä tietenkään muista tuota efektilangan nimeä. Se on mustaa karvalankaa, jossa kiertää fuksia-keltainen-vihreä lanka. Ohjeen ja langat ostin Seinäjoen Käsityömessuilta v 2005.
Tytti ja hänen miehensä ovat töissä Brysselissä ja Noa 4,5v on koulussa. Teepöydässä Noa sanoi, että on se kumma, kun pyytää vettä, niin aina saa mehua! Tietenkin lapsi sai vettäkin.
Mummala-kyltin sain tyttäreltäni, joka osti sen Hämeenlinnan vanhoilta päiviltä. Monia se on huvittanut, muttei ensin Paappaa...
3 kommenttia:
Kiva on toi sun kylttis ja hieno on pontso! Minunkin mieheni kuuluu siihen Keisarien sukuun.
Kiitokset kutsusta!
Vähä kyllä houkuttelis, mutta mummulla on niin kova tinki näiren flikkaan kans ( niin, niiton 4 iältä 9-1,8v) jotten oikeen tiä vieläkö seinäjoen reissun viittis tehrä.. mutta ans kattoo.
Uutta lankaa on jo pussillinen.. tämä äireen kone/nettiyhteys on niin hiras etten taira tää viittiä blogiakaa päivittää.
Tuo kyltti on kyllä mainio :)
Lähetä kommentti