Viljan neulevaatevarastoa ja sukupuuta

Tämä kauluri on kahdenjapuolen vuoden takaa Kotilieden ohjearkilta. Lankana Vihreän Vyyhdin saksalaista käsinvärjättyä villalankaa. Kuvan ei pitänyt tulla tähän, mutta kuvaohjelmani ei heti näytä valittuja enkä aina ole varma, mikä sieltä tulee. En osaa poistaa vain yhtä kuvaa. Tämä sopi silloin myös hameeksi. Kauluriksi kävisi edelleen.







Tämä Rosee-pontso on Kaarakan aikuisen mallista muuntamani pienen tytön pikkupontso Kitten mohairia. Vilja huokaili: kyllä on kaunis! Mutta myöhemmin äidilleen supatti: se on liian pieni! Kaunis se on ja onkin saanut pikkusiskopontsoja alkuun neuletapaamisissa. Ajatonta kokoa; on ollut (vähäisessä) käytössä pian puolitoista vuotta.

Viime kesänä olimme paapan kanssa Kymi Grand Prix-raveissa, jossa neuloin ensimmäisen varpaista aloitetun sukkani Ullaneuleen ohjetta muistellen. Onnekseni hotelli-korttelissa oli myös käsityökauppa. Tämä pontso on Olivia langasta kouvolalaisen lankakaupan ohjeen mukaan neulottu, saattaa olla pienennetty. Malli on ehkä liian pelkistetty Viljan, ammatiltaan Prinsessa, pidettäväksi. Se tarvitsee siis tuunausta: helmiä, rusetteja ja nauhoja.

Tämä taas kuuluu asukokonaisuuteen, joka on tehty reilut kolme vuotta sitten puolivuotiaalle Viljalle. Siihen kuuluu hamonen, säärystimet, lapaset, pipo, tämä pontso ja alempana oleva olkalaukku. Lankana ihanan pehmeä Palma, jota Vilja viime viikolla osti kaksi pinkkiä kerää, jotta mumma kutoisi hänen uuteen vaaleanpunaiseen huoneeseensa tyynynpäällisen ja peiton ja... Tosin hetki sitten tulleen viestin mukaan juurimaalattu huone on pilalla: vain kaksi vaaleanpunaista seinää!
Kokeekohan sitä kaiken kovemmin vanhetessaan, kun flunssa tuntuu karmeammalta kuin koskaan ennen; kuten myös keväinen mahatauti, kun ei voinut liikahtaakaan? Kaikki neljä paikalla ollutta isovanhempaa saivat lapsenlapsilta kesäflunssatartunnan. Emme päässeet veljentyttären yo-juhliin, emme auttamaan enää tytärtä remontissa, paitsi vävyn vamhemmat ovat toipilaina olleet töissä. Lähden muuttoavuksi ja lapsia hoitamaan Hattulaan taas huomenna. Paappakin on jo sen verran kunnossa, että päässee töihin. Hänellä on 44 aamua töitä ja sitten alkaa loma ja sitten eläkepäivät ilman aikatauluja!

Joku saattoi huomata: kaikki neljä paikalla ollutta isovanhempaa! Meidän lapsenlapset ovat siinä onnellisessa asemassa (voidaan tällä kokemuksella jo sanoa), että heillä on: Ukki ja Mummi Turussa, Mumma ja Paappa Seinäjoella, Vaari ja Mummukka ja vieläpä Iso-Mummukka Vantaalla. Vilja ehti rakastaa ja saada rakkautta myös Iso-Vaarilta, nyt jo Taivaassa, jota Otso ei ehtinyt tavata. Lapsilla on myös yksi täti ja peräti viisi enoa, jotka toivottavasti aikanaan saavat lapsille serkkuja!